Die diskursive Sprache der medialen Flüchtlingsrepräsentationen im deutsch-finnischen Vergleich. Eine kritische Diskursanalyse ausgewählter Kommentarartikel in der Zeitung Aamulehti und in der Frankfurter Allgemeinen Zeitung.
Aho, Sarianna (2016)
Aho, Sarianna
2016
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in German Language, Culture and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606141901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606141901
Tiivistelmä
Niin sanottu Euroopan pakolaiskriisi nousi vuonna 2015 toistuvaksi aiheeksi sekä suomalaisissa että kansainvälisissä medioissa. Pro Gradu -tutkielmani käsittelee tämän myötä esiintyviä pakolaisdiskursseja suomalaisissa ja saksalaisissa sanomalehdissä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten pakolaisista ihmisryhmänä valikoiduissa teksteissä puhutaan ja mitä sanoja ja kuvauksia heistä käytetään. Koska tutkimus on kontrastiivinen, on sen tavoite myös vertailla maakohtaisia eroja ja yhteneväisyyksiä aiheeseen liittyen.
Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitellään ensiksi pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät keskeiset käsitteet sekä paneudutaan siihen, mitä Euroopan pakolaiskriisillä oikeastaan tarkoitetaan ja miten se ilmenee Suomessa ja Saksassa. Tämän jälkeen esitellään tutkimusmetodina käytetty kriittinen diskurssianalyysi ja sen käsitteet. Teoriaosuudessa esitellään lyhyesti myös tutkimuksen kohteena olevien tekstien tekstityyppi sekä journalistiseen kieleen liittyvät perusominaisuudet. Tutkimusmateriaali koostuu kuudesta lehtikolumnista, joista kolme on peräisin suomalaisesta Aamulehdestä ja kolme saksalaisesta Frankfurter Allgemeine Zeitung -sanomalehdestä. Analyysiosuudessa keskityn tutkimaan käytettyjä termejä ja metaforia, tekstien teemoja ja niiden toistuvuutta sekä argumentointia.
Kriittisen diskurssianalyysin tulos on, että pakolaisia käsittelevät kolumniartikkelit sisältävät toistuvasti niin Suomessa kuin Saksassakin samankaltaisia käsitteitä ja termejä, joilla pakolaisia ja pakolaisuutta määritellään. Samankaltaisuutta löytyy huomattavasti myös tekstien teemoista sekä argumenteista. Toistuvia pakolaisista käytettyjä termejä ovat molemmissa maissa esimerkiksi vesi- ja luonnonkatastrofeista juontavat, ihmisarvoa kyseenalaistavat metaforat kuten pakolaistulva sekä lukuperustaiset määritelmät, jotka määrittelevät pakolaiset pääosin numeroiksi ja luvuiksi. Toistuvia teemoja ovat esimerkiksi Euroopan taloudellinen tilanne ja sen vaikutus maanosan hupenevaan kantokykyyn, eurooppalainen yhtenäisyys ja arvot sekä oman kansan tilanteeseen liittyvät huolet. Taloudelliset ja eurooppalaisiin arvoihin liittyvät seikat esiintyvät molempien sanomalehtien teksteissä myös argumentoinnissa.
Tutkielman teoreettisessa osuudessa esitellään ensiksi pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät keskeiset käsitteet sekä paneudutaan siihen, mitä Euroopan pakolaiskriisillä oikeastaan tarkoitetaan ja miten se ilmenee Suomessa ja Saksassa. Tämän jälkeen esitellään tutkimusmetodina käytetty kriittinen diskurssianalyysi ja sen käsitteet. Teoriaosuudessa esitellään lyhyesti myös tutkimuksen kohteena olevien tekstien tekstityyppi sekä journalistiseen kieleen liittyvät perusominaisuudet. Tutkimusmateriaali koostuu kuudesta lehtikolumnista, joista kolme on peräisin suomalaisesta Aamulehdestä ja kolme saksalaisesta Frankfurter Allgemeine Zeitung -sanomalehdestä. Analyysiosuudessa keskityn tutkimaan käytettyjä termejä ja metaforia, tekstien teemoja ja niiden toistuvuutta sekä argumentointia.
Kriittisen diskurssianalyysin tulos on, että pakolaisia käsittelevät kolumniartikkelit sisältävät toistuvasti niin Suomessa kuin Saksassakin samankaltaisia käsitteitä ja termejä, joilla pakolaisia ja pakolaisuutta määritellään. Samankaltaisuutta löytyy huomattavasti myös tekstien teemoista sekä argumenteista. Toistuvia pakolaisista käytettyjä termejä ovat molemmissa maissa esimerkiksi vesi- ja luonnonkatastrofeista juontavat, ihmisarvoa kyseenalaistavat metaforat kuten pakolaistulva sekä lukuperustaiset määritelmät, jotka määrittelevät pakolaiset pääosin numeroiksi ja luvuiksi. Toistuvia teemoja ovat esimerkiksi Euroopan taloudellinen tilanne ja sen vaikutus maanosan hupenevaan kantokykyyn, eurooppalainen yhtenäisyys ja arvot sekä oman kansan tilanteeseen liittyvät huolet. Taloudelliset ja eurooppalaisiin arvoihin liittyvät seikat esiintyvät molempien sanomalehtien teksteissä myös argumentoinnissa.