Interoseptiivisen herkkyyden yhteys tunteidensäätelyn vaikeuksiin keskilapsuudessa
Hokuni, Helena (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Hokuni, Helena
2016
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606141895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606141895
Tiivistelmä
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko esi- ja alakouluikäisten lasten interoseptiivinen herkkyys eli kyky havaita omia kehonreaktioita yhteydessä tunteidensäätelykykyyn tunteidensäätelyn eri osa-alueilla: tunteiden tiedostamisessa, impulssikontrollissa, päämäärään sitoutumisessa ja tunteidensäätelyn strategioissa. Tutkimuksessa tutkittiin myös, vaikuttavatko ikä ja sukupuoli interoseptiiviseen herkkyyteen ja tunteidensäätelykykyyn. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan käytettyjen menetelmien toimivuutta.
Tutkimukseen osallistui kolmeen eri ikäryhmään kuuluvia lapsia: esikoululaisia, 2-luokkalaisia ja 4-luokkalaisia (N=207). Tutkimusaineisto kerättiin kahden itsearvioinnin avulla lasten oppilaitoksissa ja esikouluissa kevään 2014 aikana. Itsearvioinnit muokattiin lapsille sopiviksi kahdesta aikuisille tarkoitetusta kyselystä (Difficulties in Emotion Regulation Scale ja Body Awareness Questionnaire). Toinen itsearvioinneista mittasi tunteidensäätelyn vaikeuksia ja toinen interoseptiivista herkkyyttä. Esikoululaiset vastasivat kysymyksiin yhdessä tutkimusavustajan kanssa. Koululaiset puolestaan tekivät tutkimuksen ohjatussa luokkatilanteessa.
Tutkimustulosten perusteella interoseptiivinen herkkyys näyttäisi lisääntyvän lapsen vanhetessa ja olevan yhteydessä hyvään tunteiden tiedostamiseen. Sen sijaan muilla tutkituilla tunteidensäätelyn osa-alueilla (impulssikontrolli, päämääräsuuntautuneeseen käyttäytymiseen sitoutuminen ja tunteidensäätelystrategiat) interoseptiivinen herkkyys oli yhteydessä suurempiin vaikeuksiin. Myös hyvä tunteiden tiedostaminen oli tämän tutkimuksen perusteella yhteydessä heikompaan tunteidensäätelykykyyn muilla tunteidensäätelyn osa-alueilla. Nämä tulokset saattavat viitata siihen, että vaikka itseen kohdistuvaa havainnointia pidetään yleisesti tunteidensäätelyn kannalta tärkeänä ja kehittämisen arvoisena taitona, saattaa korostunut itsetarkkailu olla tunteidensäätelyn kannalta myös epäedullista.
Tutkimukseen osallistui kolmeen eri ikäryhmään kuuluvia lapsia: esikoululaisia, 2-luokkalaisia ja 4-luokkalaisia (N=207). Tutkimusaineisto kerättiin kahden itsearvioinnin avulla lasten oppilaitoksissa ja esikouluissa kevään 2014 aikana. Itsearvioinnit muokattiin lapsille sopiviksi kahdesta aikuisille tarkoitetusta kyselystä (Difficulties in Emotion Regulation Scale ja Body Awareness Questionnaire). Toinen itsearvioinneista mittasi tunteidensäätelyn vaikeuksia ja toinen interoseptiivista herkkyyttä. Esikoululaiset vastasivat kysymyksiin yhdessä tutkimusavustajan kanssa. Koululaiset puolestaan tekivät tutkimuksen ohjatussa luokkatilanteessa.
Tutkimustulosten perusteella interoseptiivinen herkkyys näyttäisi lisääntyvän lapsen vanhetessa ja olevan yhteydessä hyvään tunteiden tiedostamiseen. Sen sijaan muilla tutkituilla tunteidensäätelyn osa-alueilla (impulssikontrolli, päämääräsuuntautuneeseen käyttäytymiseen sitoutuminen ja tunteidensäätelystrategiat) interoseptiivinen herkkyys oli yhteydessä suurempiin vaikeuksiin. Myös hyvä tunteiden tiedostaminen oli tämän tutkimuksen perusteella yhteydessä heikompaan tunteidensäätelykykyyn muilla tunteidensäätelyn osa-alueilla. Nämä tulokset saattavat viitata siihen, että vaikka itseen kohdistuvaa havainnointia pidetään yleisesti tunteidensäätelyn kannalta tärkeänä ja kehittämisen arvoisena taitona, saattaa korostunut itsetarkkailu olla tunteidensäätelyn kannalta myös epäedullista.