Learning about emotion in Alice's Adventures in Wonderland: A cognitive approach to reading
Suihkonen, Tuire (2016)
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101876
Tiivistelmä
Kirjallisuuden avulla voidaan luoda ympäristöjä, joissa lukijan on turvallista ja mielekästä paitsi oppia kulttuurisesti jaettuja, tunteisiin liittyviä merkityksiä myös harjoitella tunnetaitoja. Tutkielmassani tarkastelen, kuinka teksti ja kerronta mahdollistavat tunteisiin liittyvien merkitysten esittämisen ja niistä oppimisen. Keskityn tutkielmassani erityisesti narratiivisen empatian, ruumiillisuuden ja immersion käsitteisiin. Esitän, kuinka nämä käsitteet tukevat hypoteesiani siitä, kuinka kielen ja narratiivin kuvaannollisuus, aukkoisuus ja epätarkkuus kannustavat luovaan merkityksenantoon ja tätä kautta oppimiseen.
Tutkielman teoreettisena kehyksenä toimii kognitiivinen kirjallisuudentutkimus, joka on verrattain uusi kirjallisuudentutkimuksen näkökulma. Tutkielmassani sovellan tätä teoreettista kehystä Lewis Carrollin teokseen Liisan Seikkailut Ihmemaassa (1865). Teos esittelee tekstuaalisin keinoin lukijalle paitsi epäselviä tunneprosesseja ja -ilmaisuja myös tunteisiin liitettyjä sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Teoksessa käytetään kertojan empatiaa, nonsensea , tapahtumaorientoitunutta kerrontaa, hiljaisuutta ja mielen lukemisen mahdottomuutta korostamaan oppimisprosessin perustumista aukkojen täydentämiseen. Teoksessa voidaan nähdä painotettavan intuition ja mielikuvituksen merkitystä oppimisessa, aikuisten ja lasten maailmojen erillisyyttä sekä tästä erillisyydestä johtuvaa voimasuhteiden epätasapainoa, empatian merkitystä kommunikaatiotilanteessa ja tunteiden merkitystä lapsuuskäsityksen rakentumisessa.
Kognitiivista kirjallisuudentutkimusta on hyödynnetty lastenkirjallisuuden tutkimuksessa aikaisemminkin, mutta teorioiden sovellukset sekä ovat tähän mennessä keskittyneet korostamaan didaktiikan ja kirjailija-kertojan merkitystä merkitysten luomisen hallitsemisessa. Tutkielmassani pyrin haastamaan näitä näkemyksiä, joissa tekstin tuottajan ylivertaisuutta merkitysten ja oppimisympäristöjen luojana painotetaan. Keskityn lukijan, tekstin ja kirjailijan sijaan lukuprosessiin, josta voidaan erottaa kulttuurisesti jaettuja merkityksiä ja jonka voidaan nähdä perustuvan samankaltaisiin kognitiivisiin prosesseihin lukijasta riippumatta.
Tutkielman teoreettisena kehyksenä toimii kognitiivinen kirjallisuudentutkimus, joka on verrattain uusi kirjallisuudentutkimuksen näkökulma. Tutkielmassani sovellan tätä teoreettista kehystä Lewis Carrollin teokseen Liisan Seikkailut Ihmemaassa (1865). Teos esittelee tekstuaalisin keinoin lukijalle paitsi epäselviä tunneprosesseja ja -ilmaisuja myös tunteisiin liitettyjä sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Teoksessa käytetään kertojan empatiaa, nonsensea , tapahtumaorientoitunutta kerrontaa, hiljaisuutta ja mielen lukemisen mahdottomuutta korostamaan oppimisprosessin perustumista aukkojen täydentämiseen. Teoksessa voidaan nähdä painotettavan intuition ja mielikuvituksen merkitystä oppimisessa, aikuisten ja lasten maailmojen erillisyyttä sekä tästä erillisyydestä johtuvaa voimasuhteiden epätasapainoa, empatian merkitystä kommunikaatiotilanteessa ja tunteiden merkitystä lapsuuskäsityksen rakentumisessa.
Kognitiivista kirjallisuudentutkimusta on hyödynnetty lastenkirjallisuuden tutkimuksessa aikaisemminkin, mutta teorioiden sovellukset sekä ovat tähän mennessä keskittyneet korostamaan didaktiikan ja kirjailija-kertojan merkitystä merkitysten luomisen hallitsemisessa. Tutkielmassani pyrin haastamaan näitä näkemyksiä, joissa tekstin tuottajan ylivertaisuutta merkitysten ja oppimisympäristöjen luojana painotetaan. Keskityn lukijan, tekstin ja kirjailijan sijaan lukuprosessiin, josta voidaan erottaa kulttuurisesti jaettuja merkityksiä ja jonka voidaan nähdä perustuvan samankaltaisiin kognitiivisiin prosesseihin lukijasta riippumatta.