Zur Veränderung von Finnland-Images in der deutschen Presse. Eine diachrone Analyse anhand von Artikeln aus der Süddeutschen Zeitung der Jahre 1992 und 2015
Seppälä, Saija (2016)
2016
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in German Language, Culture and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101875
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää Suomi-kuvan muutosta Saksan lehdistössä vuodesta 1992 vuoteen 2015. Tutkielman materiaalina on saksalaisen päivälehden Die Süddeutsche Zeitung:n artikkeleita, jotka käsittelevät Suomea ja suomalaisia. Materiaali koostuu yhteensä 63 artikkelista vuodelta 1992 ja 67 artikkelista vuodelta 2015. Artikkeleista etsitään laadullisen sisällönanalyysin avulla usein toistuvia teemoja. Sen jälkeen näitä artikkeleista löytyviä teemoja vertaillaan vuosien 1992 ja 2015 välillä mahdollisten Suomi-kuvan muutosten selvittämiseksi.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia Suomi-kuvia Die Süddeutsche Zeitung välitti vuonna 1992? 2) Millaisia Suomi-kuvia Die Süddeutsche Zeitung välitti vuonna 2015? 3) Miten Die Süddeutsche Zeitung:n välittämät Suomi-kuvat ovat muuttuneet 23 vuoden aikana? 4) Mitä teemoja Suomeen liittyen käsitellään?
Analyysi osoitti, että molempina tutkittuina vuosina useimmin esiintyvät Suomi-kuvat olivat Suomi, Venäjän naapuri , Suomi Euroopassa , Suomi talouskriisin kourissa , Suomi, kulttuurimaa ja Suomi, urheilumaa . Näistä kolmea ensimmäistä analysoitiin tarkemmin sekä verrattiin eri vuosina välitettyjä Suomi-kuvia keskenään. Havaittiin, että vaikka Suomi-kuvat olivat aiheidensa puolesta yhteneviä eri vuosina, olivat Suomi-kuvien yksityiskohdat erilaisia.
Kuva Suomesta Venäjän naapurina esitti Suomen molempina vuosina maana, jolla on pitkä yhteinen historia Venäjän/Neuvostoliiton rajanaapurina ja joka on joutunut kärsimään tästä naapuruudesta. Erityisesti vientivaikeudet ja sen vaikutus Suomen talouteen mainittiin molempina vuosina. Vuonna 1992 maiden keskinäiset välit olivat kuitenkin lämpimät, mutta vuonna 2015 korostui Venäjän sotilaallinen uhka Suomea kohtaan.
Kuva Suomesta Euroopassa esitti Suomen vuonna 1992 potentiaalisena valtiona, joka Neuvostoliiton kaaduttua pystyi vihdoin aloittamaan yhdentymisen Euroopan kanssa mm. hakemalla EY-jäsenyyttä. Vuonna 2015 korostui Perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa ja tämän EU-, euro- ja maahanmuuttokriittisen puolueen suosion mahdolliset haitalliset seuraukset EU:n yhtenäisyydelle.
Kuva Suomesta talouskriisin kourissa oli vahva molempina tutkittuina vuosina. Molempina vuosina kriisin syyt olivat osittain samat: Vientivaikeudet naapurimaa Neuvostoliittoon/ Venäjään sekä koko Euroopan laajuinen lama. Vuonna 2015 yhtenä isona syynä käsiteltiin Nokian vaikeuksia ja sen seurauksia Suomen talouteen. Molempina vuosina hallitus säästi julkisista menoista rajusti ja aiheutti tällä vastustusta kansassa. Vuonna 1992 markan devalvointia kokeiltiin yhtenä keinona auttaa Suomi ylös lamasta, kun taas vuonna 2015 Suomella ei ollut tällaista mahdollisuutta.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia Suomi-kuvia Die Süddeutsche Zeitung välitti vuonna 1992? 2) Millaisia Suomi-kuvia Die Süddeutsche Zeitung välitti vuonna 2015? 3) Miten Die Süddeutsche Zeitung:n välittämät Suomi-kuvat ovat muuttuneet 23 vuoden aikana? 4) Mitä teemoja Suomeen liittyen käsitellään?
Analyysi osoitti, että molempina tutkittuina vuosina useimmin esiintyvät Suomi-kuvat olivat Suomi, Venäjän naapuri , Suomi Euroopassa , Suomi talouskriisin kourissa , Suomi, kulttuurimaa ja Suomi, urheilumaa . Näistä kolmea ensimmäistä analysoitiin tarkemmin sekä verrattiin eri vuosina välitettyjä Suomi-kuvia keskenään. Havaittiin, että vaikka Suomi-kuvat olivat aiheidensa puolesta yhteneviä eri vuosina, olivat Suomi-kuvien yksityiskohdat erilaisia.
Kuva Suomesta Venäjän naapurina esitti Suomen molempina vuosina maana, jolla on pitkä yhteinen historia Venäjän/Neuvostoliiton rajanaapurina ja joka on joutunut kärsimään tästä naapuruudesta. Erityisesti vientivaikeudet ja sen vaikutus Suomen talouteen mainittiin molempina vuosina. Vuonna 1992 maiden keskinäiset välit olivat kuitenkin lämpimät, mutta vuonna 2015 korostui Venäjän sotilaallinen uhka Suomea kohtaan.
Kuva Suomesta Euroopassa esitti Suomen vuonna 1992 potentiaalisena valtiona, joka Neuvostoliiton kaaduttua pystyi vihdoin aloittamaan yhdentymisen Euroopan kanssa mm. hakemalla EY-jäsenyyttä. Vuonna 2015 korostui Perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa ja tämän EU-, euro- ja maahanmuuttokriittisen puolueen suosion mahdolliset haitalliset seuraukset EU:n yhtenäisyydelle.
Kuva Suomesta talouskriisin kourissa oli vahva molempina tutkittuina vuosina. Molempina vuosina kriisin syyt olivat osittain samat: Vientivaikeudet naapurimaa Neuvostoliittoon/ Venäjään sekä koko Euroopan laajuinen lama. Vuonna 2015 yhtenä isona syynä käsiteltiin Nokian vaikeuksia ja sen seurauksia Suomen talouteen. Molempina vuosina hallitus säästi julkisista menoista rajusti ja aiheutti tällä vastustusta kansassa. Vuonna 1992 markan devalvointia kokeiltiin yhtenä keinona auttaa Suomi ylös lamasta, kun taas vuonna 2015 Suomella ei ollut tällaista mahdollisuutta.