Affektiivisuuden kielellinen ilmaiseminen Oikotie Asunnot -Facebook-sivuston kommentoinnissa
Kokko, Susanna (2016)
2016
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101869
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkitaan sitä, miten yhteisöpalvelu Facebookin kommentoinnissa ilmaistaan kielellisesti affektiivisuutta. Tarkemmassa fokuksessa on Oikotie Oy:n Facebook-sivusto Oikotie Asunnot, joka välittää sivustollaan kiinnostavia asuntoilmoituksia. Näihin julkaisuihin sivuston seuraajilla ja muilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus kirjoittaa kommentteja, eli kommentoida. Tämän tutkimuksen tarkastelu kohdistuu näihin kommentteihin, ja tarkemmin siihen, miten niissä ilmaistaan kielellisesti affektiivisuutta, eli tässä kohdassa asennoitumista ja tunteita. Tutkimuskysymykset ovat: millä kielen keinoilla affektiivisuutta ilmennetään Oikotie Asunnot -sivuston Facebook-kommentoinnissa ja miten affektiiviset kielenainekset liittyvät kirjoittajien pyrkimyksiin. Ensimmäinen tutkimuskysymys on tärkein tutkimuskysymys, jonka piirteitä tarkastellaan analyysi-luvussa. Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen vastausta pohditaan tarkemmin päätelmät-luvussa. Tutkimuksen teoreettinen tausta liittyy systeemis-funktionaaliseen kielikäsitykseen. Pohjalla vaikuttavat interpersoonainen ja ideationaalinen metafunktio. Interpersoonainen metafunktio liittyy affektiivisuuden vuorovaikutukselliseen puoleen, kun taas ideationaalinen metafunktio liittyy nimeämisen keinoihin kommentoinnissa.
Tutkimusaineisto koostuu Oikotie Asunnot -Facebook-sivuston kommenteista, jotka on kerätty systemaattisesti kolmen kuukauden ajalta joulukuun 2015 ja helmikuun 2016 välillä. Aineistoon on otettu mukaan kaikki sivuston julkaisut kommentteineen. Tällä taataan tutkimustuloksen autenttisuus. Julkaisut, jotka eivät ole saaneet kommentteja, on perustellusti jätetty aineiston ulkopuolelle, koska tavoitteena on tutkia kommentointia. Tutkimus on tyyliltään eklektinen, ja tutkimusmenetelmä perustuu siihen, että aineistosta poimitaan ne affektiiviset merkitykset, jotka korosteisimmin nousevat kommenteista esiin. Tällä menetelmällä aineiston affektiivisista merkityksistä pyritään antamaan mahdollisimman kattava kuva.
Tutkimuksen analyysissa tarkastellaan kuutta eri osa-aluetta: affektiivisia kysymyslauseita, partikkeleita, interjektioita, liitepartikkeleita, korostavia adjektiiveja ja nimeämisen keinoja. Jokaisella tasolla pyritään antamaan kuva siitä, miten ja millaista affektiivisuutta kyseinen leksikaalis-syntaktinen keino ilmentää. Affektiiviset kysymyslauseet perustuvat tyypillisimmin negatiivissävytteisiin affektiivisiin merkityksiin. Partikkeleista affektiivisuutta ilmentävät tässä aineistossa kyllä, jo, aina, nyt, aivan, ihan, että, kun, vain, vaan ja sitten. Liitepartikkeleiden tasolla affektiivisesti merkittäviä ovat tässä aineistossa -han ja -pa -liitepartikkelit. Tämän tutkimuksen kohdalla yleisimpiä affektiivisia merkityksiä, joita kommenteissa ilmennetään, ovat hämmästelyn, päivittelyn ja toiveiden tunteet, sekä kirjoittajan oman asenteen ja mielipiteen vahvistaminen. Joidenkin leksikaalis-syntaktisten keinojen kohdalla voidaan havaita tietynlaista yhtenevyyttä jonkin affektiivisen pyrkimyksen kanssa. Tässä tutkimuksessa affektiivisten ilmausten suuntaan vaikuttavat olennaisesti Facebook, verbaalisesti esitetty vuorovaikutus ja ympäristö, joka liittyy kiinteistönvälitystoimintaan.
Tutkimusaineisto koostuu Oikotie Asunnot -Facebook-sivuston kommenteista, jotka on kerätty systemaattisesti kolmen kuukauden ajalta joulukuun 2015 ja helmikuun 2016 välillä. Aineistoon on otettu mukaan kaikki sivuston julkaisut kommentteineen. Tällä taataan tutkimustuloksen autenttisuus. Julkaisut, jotka eivät ole saaneet kommentteja, on perustellusti jätetty aineiston ulkopuolelle, koska tavoitteena on tutkia kommentointia. Tutkimus on tyyliltään eklektinen, ja tutkimusmenetelmä perustuu siihen, että aineistosta poimitaan ne affektiiviset merkitykset, jotka korosteisimmin nousevat kommenteista esiin. Tällä menetelmällä aineiston affektiivisista merkityksistä pyritään antamaan mahdollisimman kattava kuva.
Tutkimuksen analyysissa tarkastellaan kuutta eri osa-aluetta: affektiivisia kysymyslauseita, partikkeleita, interjektioita, liitepartikkeleita, korostavia adjektiiveja ja nimeämisen keinoja. Jokaisella tasolla pyritään antamaan kuva siitä, miten ja millaista affektiivisuutta kyseinen leksikaalis-syntaktinen keino ilmentää. Affektiiviset kysymyslauseet perustuvat tyypillisimmin negatiivissävytteisiin affektiivisiin merkityksiin. Partikkeleista affektiivisuutta ilmentävät tässä aineistossa kyllä, jo, aina, nyt, aivan, ihan, että, kun, vain, vaan ja sitten. Liitepartikkeleiden tasolla affektiivisesti merkittäviä ovat tässä aineistossa -han ja -pa -liitepartikkelit. Tämän tutkimuksen kohdalla yleisimpiä affektiivisia merkityksiä, joita kommenteissa ilmennetään, ovat hämmästelyn, päivittelyn ja toiveiden tunteet, sekä kirjoittajan oman asenteen ja mielipiteen vahvistaminen. Joidenkin leksikaalis-syntaktisten keinojen kohdalla voidaan havaita tietynlaista yhtenevyyttä jonkin affektiivisen pyrkimyksen kanssa. Tässä tutkimuksessa affektiivisten ilmausten suuntaan vaikuttavat olennaisesti Facebook, verbaalisesti esitetty vuorovaikutus ja ympäristö, joka liittyy kiinteistönvälitystoimintaan.