Intuitio ylimmän johdon strategisessa päätöksenteossa
Koivumäki, Siiri (2016)
Koivumäki, Siiri
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101865
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida intuitiota ylimmän johdon strategisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu intuition määritelmien erittelystä ja intuition käytön analysoinnista toimitusjohtajien strategisen päätöksenteon kontekstissa. Intuition määritelmät luokitellaan tutkimuksessa affektiivisiin, kognitiivisiin ja holistisiin kategorioihin. Näiden pohjalta muodostetaan tutkimuksen keskeinen kokonaisvaltainen intuition määritelmä, joka yhdistetään tutkimuksen empiiriseen aineistoon. Intuitiota strategisen päätöksenteon kontekstissa tutkitaan analysoimalla ja luokittelemalla toimitusjohtajien kokemuksia intuition käytöstä yrityskauppapäätösten yhteydessä.
Intuitiota strategisessa päätöksenteossa tutkitaan laadullisesti sovelletun CIT- menetelmän (critical incident technique) ja sisällönanalyysin kautta. Menetelmässä keskitytään analysoimaan haastateltavien mainitsemia kriittisiä tapahtumia, jotka ovat heille merkityksellisiä intuition käytön yhteydessä. Aineisto muodostui yhdeksän toimitusjohtajan teemahaastattelun pohjalta, joissa haastateltavia pyydettiin kertomaan, mitä he ymmärtävät intuition käsitteellä ja miten he käyttävät intuitiota strategisissa päätöksentekotilanteissa.
Tutkimuksen tuloksena aineistosta muodostettiin kolme kategoriaa intuition käyttöä edistäville tekijöille. Näitä ovat yksilön intuitio, kollektiivinen intuitio ja intuition ympäristö. Yksilön intuition yhteydessä persoonakohtaiset ominaisuudet, kuten kyky muutokseen, kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä uteliaisuus ja rohkeus päätöksenteossa muodostavat intuition ytimen. Yksilön intuitiossa keskeistä on myös asiantuntijuuden myötä kumuloitunut kokemuspohja. Yksilön intuitio voi muotoutua ja kehittyä kollektiivisen intuition kautta, jossa yksilön intuitiota täydentävät vuorovaikutuksen ja palautteen merkitys sekä sitouttaminen. Intuition ympäristö puolestaan toimii kontekstina, joka pitää sisällään yrityksen ulkopuolelta tulevia päätöksentekoympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Ne asettavat raamit, joiden pohjalta yksilön intuitio ja kollektiivinen intuitio voivat toteutua. Intuition ympäristöön on luokiteltu ympäristön epävarmuus, kulttuuri, toimialan regulaatio sekä eettiset tekijät.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tiivistetään tutkimuksen tavoitteen toteutuminen sekä palataan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Aineistosta muodostettuja kategorioita ja niiden välistä kerroksellisuutta pohditaan syvällisemmin ja ne liitetään aiempaan tutkimuskenttään. Lopuksi esitellään jatkotutkimusmahdollisuuksia ja käydään läpi tutkimuksen kontribuutiota sekä tieteen että liike-elämän näkökulmasta.
Intuitiota strategisessa päätöksenteossa tutkitaan laadullisesti sovelletun CIT- menetelmän (critical incident technique) ja sisällönanalyysin kautta. Menetelmässä keskitytään analysoimaan haastateltavien mainitsemia kriittisiä tapahtumia, jotka ovat heille merkityksellisiä intuition käytön yhteydessä. Aineisto muodostui yhdeksän toimitusjohtajan teemahaastattelun pohjalta, joissa haastateltavia pyydettiin kertomaan, mitä he ymmärtävät intuition käsitteellä ja miten he käyttävät intuitiota strategisissa päätöksentekotilanteissa.
Tutkimuksen tuloksena aineistosta muodostettiin kolme kategoriaa intuition käyttöä edistäville tekijöille. Näitä ovat yksilön intuitio, kollektiivinen intuitio ja intuition ympäristö. Yksilön intuition yhteydessä persoonakohtaiset ominaisuudet, kuten kyky muutokseen, kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä uteliaisuus ja rohkeus päätöksenteossa muodostavat intuition ytimen. Yksilön intuitiossa keskeistä on myös asiantuntijuuden myötä kumuloitunut kokemuspohja. Yksilön intuitio voi muotoutua ja kehittyä kollektiivisen intuition kautta, jossa yksilön intuitiota täydentävät vuorovaikutuksen ja palautteen merkitys sekä sitouttaminen. Intuition ympäristö puolestaan toimii kontekstina, joka pitää sisällään yrityksen ulkopuolelta tulevia päätöksentekoympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Ne asettavat raamit, joiden pohjalta yksilön intuitio ja kollektiivinen intuitio voivat toteutua. Intuition ympäristöön on luokiteltu ympäristön epävarmuus, kulttuuri, toimialan regulaatio sekä eettiset tekijät.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tiivistetään tutkimuksen tavoitteen toteutuminen sekä palataan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Aineistosta muodostettuja kategorioita ja niiden välistä kerroksellisuutta pohditaan syvällisemmin ja ne liitetään aiempaan tutkimuskenttään. Lopuksi esitellään jatkotutkimusmahdollisuuksia ja käydään läpi tutkimuksen kontribuutiota sekä tieteen että liike-elämän näkökulmasta.