"Sellainen laajentunut kokemusympäristö" : Festivaalikävijöiden sosiaalisen median käyttötottumukset osana tapahtumaa ja sen representaatioita Kuopiorock-festivaalilla kesällä 2014
Kaplas, Anna-Kaisa (2016)
Kaplas, Anna-Kaisa
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101862
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani sitä, miten sosiaalinen media ja mobiilit medialaitteet ovat osa festivaalia ja antavat sen kävijöille mahdollisuuden kuratoida tapahtumaympäristöä eteenpäin omille yleisöilleen. Tutkielma osallistuu median käyttöä ja yleisöjä, mediakaupunkikuvaa sekä tapahtuma- ja kulttuurintutkimusta koskeviin keskusteluihin. Tutkielman esimerkkitapahtumana toimii vuoden 2014 Kuopiorock-festivaali.
Tutkielman aineisto koostuu kahdesta osasta: vuonna 2014 Kuopiorockissa toteutetun lomakekyselyn vastauksista sekä samana kesänä kuvapalvelu Instagramissa julkaistuista julkisista kuvista, jotka käyttäjät olivat merkinneet hashtagien avulla koskemaan kyseistä tapahtumaa. Käsittelen molempia aineistoja sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti, ja tutkielman tuloksena on kokonaiskuva siitä, miten festivaaliyleisö käyttää mediaa osana tapahtumakokemusta. Perehdyn lomakekyselyn analyysin kautta kävijöiden käyttötottumuksiin ja julkaisumotiiveihin sekä erilaisiin mediaan suuntautuviin suhtautumistapoihin. Kuva-analyysin avulla tarkastelen sitä, mitkä seikat festivaaliympäristöstä päätyvät kävijöiden kuratoimina osaksi tapahtuman verkkorepresentaatioita. Samalla havainnoin sekä Kuopiorockin että sen kävijöiden sosiaalisen median identiteettejä.
Tutkimukseni osoittaa, että sosiaalinen media ja mobiilit medialaitteet ovat osa lähes kaikkien festivaalikävijöiden kokemusta tapahtumasta. Noin joka toinen festivaalivieras julkaisee jossain vaiheessa tapahtumaan liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa. Nuoret ikäluokat eivät ole ainoita festivaaliympäristön kuratoijia, vaan sisällöntuotantoon osallistuvat myös aikuisemmat festivaalivieraat. Tapahtuman sosiaalisen kuratoinnin lisäksi medialaitteita käytetään festivaalin aikana muun muassa tiedonhankintaan. Yhdeksän kymmenestä festivaalivieraasta kuvaa kuvia tai videoita ja representoi siten tapahtumaa omasta näkökulmastaan, joten festivaalista syntyvät ja jaettavat muistot ovat voimakkaan visuaalisia.
Festivaalisisällön jakaminen sosiaalisessa mediassa on tutkimukseni mukaan sosiaalista ja affektiivista toimintaa. Tapahtumat ovat erityisiä kokemuksia, jotka käyttäjät jakavat mieluusti muiden kanssa ja liittävät samalla osaksi omaa (verkko)identiteettiään. Festivaalialueen ihmiskuvissa on useammin ryhmä kuin yksi ihminen, mikä on konkreettinen esimerkki jaettavien muistojen sosiaalisuudesta. Tapahtumasta tehdyt ja jaetut vaihtoehtoiset tulkinnat ovat lisäksi tapahtumanjärjestäjien kannalta tervetullutta julkisuutta, sillä esimerkiksi Kuopiorockin Instagram-representaatiot ovat lähes poikkeuksetta positiivisia.
Käsillä on tähänastisen historian ehkä kuvallisin aikakausi, jona yhä useammat asiat näytetään kuvin sen sijaan, että niistä kerrottaisiin sanoin. Myös sosiaalisessa mediassa jaettavat muistot ovat jatkuvasti visuaalisempia. Samalla reaalimaailman tilat ja tapahtumat siirtyvät käyttäjien kuratoimina entistä voimakkaammin verkkoon. Mobiililaitteet eivät ole riistäneet merkitystä paikan päällä koetulta tapahtumalta, mutta ne ovat kylläkin venyttäneet ja laajentaneet tapahtuman kokemista niin ajassa kuin tilassakin. Tulevaisuuden tapahtumien ja niiden kävijöiden on tasapainoteltava muistojen taltioimisen ja tapahtuman reaaliaikaisen kokemisen välillä.
Tutkielman aineisto koostuu kahdesta osasta: vuonna 2014 Kuopiorockissa toteutetun lomakekyselyn vastauksista sekä samana kesänä kuvapalvelu Instagramissa julkaistuista julkisista kuvista, jotka käyttäjät olivat merkinneet hashtagien avulla koskemaan kyseistä tapahtumaa. Käsittelen molempia aineistoja sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti, ja tutkielman tuloksena on kokonaiskuva siitä, miten festivaaliyleisö käyttää mediaa osana tapahtumakokemusta. Perehdyn lomakekyselyn analyysin kautta kävijöiden käyttötottumuksiin ja julkaisumotiiveihin sekä erilaisiin mediaan suuntautuviin suhtautumistapoihin. Kuva-analyysin avulla tarkastelen sitä, mitkä seikat festivaaliympäristöstä päätyvät kävijöiden kuratoimina osaksi tapahtuman verkkorepresentaatioita. Samalla havainnoin sekä Kuopiorockin että sen kävijöiden sosiaalisen median identiteettejä.
Tutkimukseni osoittaa, että sosiaalinen media ja mobiilit medialaitteet ovat osa lähes kaikkien festivaalikävijöiden kokemusta tapahtumasta. Noin joka toinen festivaalivieras julkaisee jossain vaiheessa tapahtumaan liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa. Nuoret ikäluokat eivät ole ainoita festivaaliympäristön kuratoijia, vaan sisällöntuotantoon osallistuvat myös aikuisemmat festivaalivieraat. Tapahtuman sosiaalisen kuratoinnin lisäksi medialaitteita käytetään festivaalin aikana muun muassa tiedonhankintaan. Yhdeksän kymmenestä festivaalivieraasta kuvaa kuvia tai videoita ja representoi siten tapahtumaa omasta näkökulmastaan, joten festivaalista syntyvät ja jaettavat muistot ovat voimakkaan visuaalisia.
Festivaalisisällön jakaminen sosiaalisessa mediassa on tutkimukseni mukaan sosiaalista ja affektiivista toimintaa. Tapahtumat ovat erityisiä kokemuksia, jotka käyttäjät jakavat mieluusti muiden kanssa ja liittävät samalla osaksi omaa (verkko)identiteettiään. Festivaalialueen ihmiskuvissa on useammin ryhmä kuin yksi ihminen, mikä on konkreettinen esimerkki jaettavien muistojen sosiaalisuudesta. Tapahtumasta tehdyt ja jaetut vaihtoehtoiset tulkinnat ovat lisäksi tapahtumanjärjestäjien kannalta tervetullutta julkisuutta, sillä esimerkiksi Kuopiorockin Instagram-representaatiot ovat lähes poikkeuksetta positiivisia.
Käsillä on tähänastisen historian ehkä kuvallisin aikakausi, jona yhä useammat asiat näytetään kuvin sen sijaan, että niistä kerrottaisiin sanoin. Myös sosiaalisessa mediassa jaettavat muistot ovat jatkuvasti visuaalisempia. Samalla reaalimaailman tilat ja tapahtumat siirtyvät käyttäjien kuratoimina entistä voimakkaammin verkkoon. Mobiililaitteet eivät ole riistäneet merkitystä paikan päällä koetulta tapahtumalta, mutta ne ovat kylläkin venyttäneet ja laajentaneet tapahtuman kokemista niin ajassa kuin tilassakin. Tulevaisuuden tapahtumien ja niiden kävijöiden on tasapainoteltava muistojen taltioimisen ja tapahtuman reaaliaikaisen kokemisen välillä.