Tieteellisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi - tutkimuskirjallisuuden analyysi

Abstract

Kirjastopalveluiden arvioinnin avulla kirjastot voivat raportoida toimintaansa ymmärrettävästi, parantaa palvelujaan ja tehostaa toimintojaan. Arviointia tarvitaan myös kirjaston toimintojen ja palveluiden merkityksen ja hyödyn esille tuomiseksi sekä vaikuttavuuden osoittamiseksi. Näiden merkitysten, hyötyjen ja vaikuttavuuden esille nostaminen nähdään nykyään yhä tärkeämpänä.

Kirjastojen vaikuttavuutta on tutkittu verrattain vähän erityisesti tieteellisten kirjastojen näkökulmasta. Tähänastiset tutkimukset ovat kohdistuneet yksittäisiin kirjastoihin, eikä tieteellisten kirjastojen vaikuttavuudesta ole aiemmin tehty minkäänlaista kokoavaa tutkimusta. Vaikuttavuutta koskeva kuva onkin jäänyt fragmentaariseksi. Tämän vuoksi on perusteltua tehdä vertailevaa analyysia, jolla tunnistetaan eri tutkimusten yhteisiä ja erottavia piirteitä. Tällaiset piirteet liittyvät muun muassa siihen, miten kirjaston vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden eri osa-alueita on määritetty ja mitattu.

Tämän tutkielman aiheena on kirjastopalveluiden vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arviointi tieteellisissä kirjastoissa. Tutkielma keskittyy kirjastojen vaikuttavuuteen Suomessa ja sen keskeisenä tavoitteena on selvittää aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta, miten kirjastojen vaikuttavuutta ja sen osa-alueita on määritetty, jäsennetty ja mitattu tieteellisten kirjastojen kontekstissa. Tutkielmassa tarkastellaan kahden esimerkkitutkimuksen avulla, mistä osa-alueista tieteellisten kirjastojen vaikuttavuus koostuu, ja millaisin kysymyksin näiden osa-alueiden vaikuttavuutta tutkitaan. Osa-alueiden jaottelun pohjana käytetään Bertot'n ja McCluren (2003) tekemää jaottelua kirjastojen vaikuttavuuden osa-alueista. Vaikka esimerkkitutkimusten vertailussa ilmenikin ongelmia, näiden tutkimusten pohjalta tehtyä vertailevaa analyysia voidaan pitää kuitenkin suhteellisen onnistuneena, sillä se antoi yleiskuvan, jonka avulla voidaan tunnistaa eri tutkimusten yhteisiä ja erottavia piirteitä.

Tutkielman tuloksista nähdään paitsi vaikuttavuuteen liittyvän käsitteistön monitahoisuus, myös vaikuttavuuden käsittely kirjastokontekstissa monin eri tavoin. Vaikuttavuutta voidaan tutkia kirjastonkäytön aikaansaamien vaikutusten kautta. Tällaisia vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset oppimiseen ja tutkimukseen, kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset, vaikutukset tiedonvaihtoon sekä yhteisölliset vaikutukset. Tuloksista nähdään, että tieteellisten kirjastojen vaikuttavuutta arvioineiden kyselyiden kysymykset keskittyivät oppimiseen ja tutkimukseen liittyvään vaikuttavuuteen, mutta kysymysten avulla voidaan tutkia myös kirjaston palveluiden aikaansaamaa vaikuttavuutta työ- ja opiskelutehtävien suorittamiseen sekä kirjaston vaikuttavuutta paikkana.

Yhtenä tämän tutkielman tutkimustuloksena voidaan pitää Bertot'n ja McCluren jäsennyksen rajoittuneisuutta. Tutkielmasta ilmenee, että heidän jaottelunsa soveltuu varsin rajallisesti tieteellisiin kirjastoihin kohdistuvan vaikuttavuustutkimuksen tarpeisiin.

Avainsanat: kirjastot, tieteelliset kirjastot, vaikuttavuus, vaikuttavuusarviointi, vaikutukset