Yrityksen sidosryhmäsuhteiden jännitteiden osatekijät
Hyvönen, Pekka (2016)
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101852
Tiivistelmä
Yritykset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa erilaisten sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien tarpeet ja toiveet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, eivätkä yrityksen ja sen sidosryhmien näkemykset esimerkiksi yrityksen tavoitteiden suhteen ole välttämättä yhteneväiset. Jännittyneisyys ja konfliktit ovatkin luonnollinen osa sidosryhmäsuhteita. Vaikka sidosryhmäsuhteiden jännittyneisyys on tunnistettu aiemmassa kirjallisuudessa, ovat jännitteiden taustalla vaikuttavat seikat jääneet vähäisemmälle huomiolle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on eritellä sidosryhmäsuhteiden jännitteiden osatekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat sidosryhmäsuhteiden jännitteiden muodostumiseen. Tarkastelussa ovat sidosryhmäsuhteet yrityksen ja sen eri sidosryhmien välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan myös yrityksen käytettävissä olevia keinoja jännitteiden ehkäisemiseksi.
Tutkimus toteutettiin intensiivisenä case-tutkimuksena. Tapausyritykseksi valittiin pohjoissuomalainen vesivoimayhtiö Kemijoki Oy, jonka sidosryhmäsuhteiden analyysi muodosti tutkimuksen empirian. Tutkimus toteutettiin monimetodisena kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin sisällönanalyysi, havainnointi ja puolistrukturoitu haastattelu. Pohjoissuomalaisesta sanomalehdestä Lapin Kansasta kerättiin yhteensä 167 lehtiartikkelia, jotka sivusivat tapausyrityksen ja sen sidosryhmien välisiä suhteita. Tätä media-aineistoa käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkija osallistui tapausyrityksen tiloissa järjestettyyn sidosryhmiä käsitelleeseen työpajatilaisuuteen, jossa tutkija havainnoi tapausyrityksen edustajien välisiä keskusteluja ja toimintaa. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa tutkimusaineistoa täydennettiin tapausyrityksen ylimpään johtoon kuuluvan henkilön haastattelulla.
Sidosryhmäsuhteiden keskeisimmiksi jännittyneisyyden osatekijöiksi nousivat epäluottamus, epäoikeudenmukaisuus ja viestintäongelmat. Nämä kolme tekijää tunnistettiin ensisijaisesti empiirisessä aineistossa keskenään vuorovaikutuksessa oleviksi tekijöiksi. Jännitteiden havaittiin olevan dynaaminen, kontekstisidonnainen ilmiö, jolla on aika- ja arvoulottuvuuksia.
Yrityksen käytössä oleviksi keinoiksi jännitteiden ehkäisemiseksi tunnistettiin pääasiassa erilaiset viestinnälliset keinot. Empaattisuus, avoimuus ja rehellisyys viestinnässä korostuivat tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ohella keskeisiksi jännitteitä ehkäiseviksi tekijöiksi. Aineistolähtöisen tutkimuksen keskeinen kontribuutio piilee edellä mainittujen liikkeenjohdollisten johtopäätösten ohella sen metodologisessa monimuotoisuudessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on eritellä sidosryhmäsuhteiden jännitteiden osatekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat sidosryhmäsuhteiden jännitteiden muodostumiseen. Tarkastelussa ovat sidosryhmäsuhteet yrityksen ja sen eri sidosryhmien välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan myös yrityksen käytettävissä olevia keinoja jännitteiden ehkäisemiseksi.
Tutkimus toteutettiin intensiivisenä case-tutkimuksena. Tapausyritykseksi valittiin pohjoissuomalainen vesivoimayhtiö Kemijoki Oy, jonka sidosryhmäsuhteiden analyysi muodosti tutkimuksen empirian. Tutkimus toteutettiin monimetodisena kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin sisällönanalyysi, havainnointi ja puolistrukturoitu haastattelu. Pohjoissuomalaisesta sanomalehdestä Lapin Kansasta kerättiin yhteensä 167 lehtiartikkelia, jotka sivusivat tapausyrityksen ja sen sidosryhmien välisiä suhteita. Tätä media-aineistoa käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkija osallistui tapausyrityksen tiloissa järjestettyyn sidosryhmiä käsitelleeseen työpajatilaisuuteen, jossa tutkija havainnoi tapausyrityksen edustajien välisiä keskusteluja ja toimintaa. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa tutkimusaineistoa täydennettiin tapausyrityksen ylimpään johtoon kuuluvan henkilön haastattelulla.
Sidosryhmäsuhteiden keskeisimmiksi jännittyneisyyden osatekijöiksi nousivat epäluottamus, epäoikeudenmukaisuus ja viestintäongelmat. Nämä kolme tekijää tunnistettiin ensisijaisesti empiirisessä aineistossa keskenään vuorovaikutuksessa oleviksi tekijöiksi. Jännitteiden havaittiin olevan dynaaminen, kontekstisidonnainen ilmiö, jolla on aika- ja arvoulottuvuuksia.
Yrityksen käytössä oleviksi keinoiksi jännitteiden ehkäisemiseksi tunnistettiin pääasiassa erilaiset viestinnälliset keinot. Empaattisuus, avoimuus ja rehellisyys viestinnässä korostuivat tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ohella keskeisiksi jännitteitä ehkäiseviksi tekijöiksi. Aineistolähtöisen tutkimuksen keskeinen kontribuutio piilee edellä mainittujen liikkeenjohdollisten johtopäätösten ohella sen metodologisessa monimuotoisuudessa.