Muodonmuuttajia, tiedemiehiä ja ritareita - Fantasian ja tieteisfiktion rajapintoja sarjakuvassa Nimona
Peltoniemi, Annu (2016)
Peltoniemi, Annu
2016
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606091845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606091845
Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan fantasian ja tieteisfiktion genrejä Noelle Stevensonin (2015) kirjoittamassa ja kuvittamassa sarjakuvassa Nimona. Teoksessa käytetään fantasian ja tieteisfiktion genrejä niin, että ne esiintyvät sekä erillään että limittäin kertomuksen aikana. Tutkielmassa tarkastellaan kuinka nämä genret teoksessa esiintyvät ja kuinka ne nousevat esille etenkin kahden päähenkilön, Nimonan ja lordi Ballister Blackheartin kautta. Tutkielmassa pohditaan myös Nimonaa salaperäisenä muodonmuuttajahahmona ja sitä, mitä hän teoksessa edustaa.
Fantasian genren hahmottelussa keskitytään erityisesti fantasian maailmaan ja siihen, millainen se kohdeteoksessa Nimonassa on. Tutkielmassa nostetaan esille J.R.R.Tolkienin sekundaari- ja primaarimaailmojen käsitteet eli esitetään, että Nimonan maailma on oma, erillinen fantasian maailmansa, johon primaarimaailmassa sijaitseva lukija voi itsensä mielikuvituksen avulla kuvitella. Fantasian maailman määrittelyyn Nimonassa käytetään myös Farah Mendlesohnin fantasian kategorioita, erityisesti immersiivistä fantasiaa. Fantasian maailma ei toisaalta saa olla liian rationaalinen, sillä silloin se muuttuu lähemmäksi tieteisfiktion maailmaa. Tutkielmassa käsitellään tieteisfiktiota etenkin Darko Suvinin tiedostavan vieraannuttamisen ja novumin käsitteiden avulla. Maailmojen sijaan fokus on yksittäisissä elementeissä, novumeissa sekä Ballister Blackheartin hahmossa, joka on tieteisfiktion hahmo tieteellistä diskurssia noudattavan mielensä takia. Nimonan hahmo sen sijaan nähdään fantasian genreen kuuluvana, sillä hänen muodonmuutostaitonsa ovat maagiset ja selittämättömät.
Fantasian ja tieteisfiktion genrejen lisäksi tutkielmassa käsitellään kohdeteoksessakin tärkeäksi teemaksi nousevaa Nimonan hahmon arvoitusta. Nimona pyrkii tietoisesti eroon itseään koskevista määritelmistä, mutta etenkin teoksen lopulla, kun Nimona jakautuu kahtia ja muuttuu lohikäärmeeksi ja pikkutytöksi, hahmosta selviää sitä määrittäviä asioita. Kahtiajakautunutta Nimonaa lähestytään fantasian ja tieteisfiktion lisäksi sukupuolen sekä hyvän ja pahan kysymyksillä. Nimona kykenee muuttumaan miksi elolliseksi olennoksi tahansa eikä hänellä siten ole pysyvää sukupuolta. Hyvän ja pahan kysymykset sen sijaan nousevat esille teoksessa muutenkin. Nimona on tietoinen genreistään sekä sarjakuvallisuudestaan ja käyttää niitä hyväkseen kerronnassaan. Tämä näkyy muun muassa siinä, että sarjakuvassa leikitellään perinteisillä hyvien ja pahojen hahmojen stereotypioilla esittämällä päähenkilöksi pahaa hahmoa Ballister Blackheartia. Blackheart tosin muuttuu hyväksi teoksen edetessä, mutta Nimona pysyy pahana hahmona, kunnes hänen kahtiajakautunut lohikäärmemuoto tuhotaan. Lohikäärmeen muodon tuhoaminen johtaa myös muiden vastakkainasetteluiden ratkaisemiseen: fantasia väistyy tieteisfiktion edestä taka-alalle ja sukupuolettomuus häivytetään ainakin hetkeksi.
Fantasian genren hahmottelussa keskitytään erityisesti fantasian maailmaan ja siihen, millainen se kohdeteoksessa Nimonassa on. Tutkielmassa nostetaan esille J.R.R.Tolkienin sekundaari- ja primaarimaailmojen käsitteet eli esitetään, että Nimonan maailma on oma, erillinen fantasian maailmansa, johon primaarimaailmassa sijaitseva lukija voi itsensä mielikuvituksen avulla kuvitella. Fantasian maailman määrittelyyn Nimonassa käytetään myös Farah Mendlesohnin fantasian kategorioita, erityisesti immersiivistä fantasiaa. Fantasian maailma ei toisaalta saa olla liian rationaalinen, sillä silloin se muuttuu lähemmäksi tieteisfiktion maailmaa. Tutkielmassa käsitellään tieteisfiktiota etenkin Darko Suvinin tiedostavan vieraannuttamisen ja novumin käsitteiden avulla. Maailmojen sijaan fokus on yksittäisissä elementeissä, novumeissa sekä Ballister Blackheartin hahmossa, joka on tieteisfiktion hahmo tieteellistä diskurssia noudattavan mielensä takia. Nimonan hahmo sen sijaan nähdään fantasian genreen kuuluvana, sillä hänen muodonmuutostaitonsa ovat maagiset ja selittämättömät.
Fantasian ja tieteisfiktion genrejen lisäksi tutkielmassa käsitellään kohdeteoksessakin tärkeäksi teemaksi nousevaa Nimonan hahmon arvoitusta. Nimona pyrkii tietoisesti eroon itseään koskevista määritelmistä, mutta etenkin teoksen lopulla, kun Nimona jakautuu kahtia ja muuttuu lohikäärmeeksi ja pikkutytöksi, hahmosta selviää sitä määrittäviä asioita. Kahtiajakautunutta Nimonaa lähestytään fantasian ja tieteisfiktion lisäksi sukupuolen sekä hyvän ja pahan kysymyksillä. Nimona kykenee muuttumaan miksi elolliseksi olennoksi tahansa eikä hänellä siten ole pysyvää sukupuolta. Hyvän ja pahan kysymykset sen sijaan nousevat esille teoksessa muutenkin. Nimona on tietoinen genreistään sekä sarjakuvallisuudestaan ja käyttää niitä hyväkseen kerronnassaan. Tämä näkyy muun muassa siinä, että sarjakuvassa leikitellään perinteisillä hyvien ja pahojen hahmojen stereotypioilla esittämällä päähenkilöksi pahaa hahmoa Ballister Blackheartia. Blackheart tosin muuttuu hyväksi teoksen edetessä, mutta Nimona pysyy pahana hahmona, kunnes hänen kahtiajakautunut lohikäärmemuoto tuhotaan. Lohikäärmeen muodon tuhoaminen johtaa myös muiden vastakkainasetteluiden ratkaisemiseen: fantasia väistyy tieteisfiktion edestä taka-alalle ja sukupuolettomuus häivytetään ainakin hetkeksi.