Tunneilmapiiri matematiikan tunneilla 2. ja 3. luokissa. Tutkimus Tampereen kaupungin Digikirja-hankkeesta
Helin, Suvi (2016)
Helin, Suvi
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606091843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606091843
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena 2. ja 3. luokkalaisten matematiikan oppituntia esittävien piirrosten avulla selvittää, millainen tunneilmapiiri matematiikan oppitunneilla on. Luokkien matematiikan oppitunneilla on opetuksessa mukana ollut myös tablet-laitteita. Tunneilmapiirin lisäksi piirroksista tutkittiin oppilaiden matematiikkakuvaa ja tablet-laitteiden esiintymistä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineisto analysoitiin pääosin laadullisesti. Piirrosaineiston analyysista voidaan puhua teoriaohjaavana analyysina, sillä piirrokset analysoitiin Tikkasen kehittämän analyysimenetelmän avulla. Lisäksi lukumääriä käytettiin apuna aineiston analyysissa. Piirrosten lisäksi tutkimusaineistona käytettiin lasten haastatteluita. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen kaupungin digikirja -hankkeessa mukana olleilta viideltä oppilasryhmältä, kolmelta 2. luokalta ja kahdelta 3. luokalta, kokonaisuudessaan oppilaiden piirroksia kertyi 79 kappaletta analysoitavaksi. Hanke Mobiilioppimista ja digikirjoja alkuopetukseen käynnistyi syksyllä 2014 ja on edelleen käynnissä.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat, että tunneilmapiiri matematiikan oppitunneilla oli positiivinen, mutta luokkakohtaisia eroavaisuuksia oli havaittavissa. Matematiikkakuvaa oli haastavaa tulkita aineistosta, sillä oppilaat kuvasivat piirroksiinsa niukasti omia tunteitaan matematiikkaa kohtaan. Toisaalta oppilaat kuvasivat matematiikan oppitunteja pääosin myönteisillä ilmeillä ja siitä voidaan tehdä johtopäätös, että oppilaiden matematiikkakuva on enimmäkseen positiivinen. Tablet-laitteet näkyivät luokkakohtaisesti eri tavoin ja niihin yhdistettiin sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksia.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineisto analysoitiin pääosin laadullisesti. Piirrosaineiston analyysista voidaan puhua teoriaohjaavana analyysina, sillä piirrokset analysoitiin Tikkasen kehittämän analyysimenetelmän avulla. Lisäksi lukumääriä käytettiin apuna aineiston analyysissa. Piirrosten lisäksi tutkimusaineistona käytettiin lasten haastatteluita. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen kaupungin digikirja -hankkeessa mukana olleilta viideltä oppilasryhmältä, kolmelta 2. luokalta ja kahdelta 3. luokalta, kokonaisuudessaan oppilaiden piirroksia kertyi 79 kappaletta analysoitavaksi. Hanke Mobiilioppimista ja digikirjoja alkuopetukseen käynnistyi syksyllä 2014 ja on edelleen käynnissä.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat, että tunneilmapiiri matematiikan oppitunneilla oli positiivinen, mutta luokkakohtaisia eroavaisuuksia oli havaittavissa. Matematiikkakuvaa oli haastavaa tulkita aineistosta, sillä oppilaat kuvasivat piirroksiinsa niukasti omia tunteitaan matematiikkaa kohtaan. Toisaalta oppilaat kuvasivat matematiikan oppitunteja pääosin myönteisillä ilmeillä ja siitä voidaan tehdä johtopäätös, että oppilaiden matematiikkakuva on enimmäkseen positiivinen. Tablet-laitteet näkyivät luokkakohtaisesti eri tavoin ja niihin yhdistettiin sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksia.