Päätöksenteon julkisuusperusta eli esipuhe avoimeen demokratiaan

Abstract

Tutkimuksen aiheena on järjestelmäpolitiikan päätöksenteon avoimuus. Empiirisen tutkimuksen kohteena ovat julkisen hallinnon päätöksenteon tietojärjestelmät. Tutkimusta varten on kerätty aineisto 317 kunnan, eduskunnan ja valtioneuvoston yleisistunnossa käytetyistä tietojärjestelmistä. Perimmäisenä tutkimusongelmana on demokratian kriisi ja tutkimustehtävänä selvittää tasapainoisen demokratian toimintaehdot. Teoria pohjautuu Jürgen Habermasin muotoilemaan normatiiviseen julkisuusihanteeseen ja kommunikatiivisen toiminnan teoriaan. Niihin kytkeytyy myöhempi medioitumistutkimus, jonka kautta tarkastellaan vallan sisäpiirin ja julkisuuden välistä suhdetta. Medioitumisteesin puutteet korjataan päivittämällä se avoimuushypoteesiksi, jonka mukaan demokratian tasapainoinen toiminta edellyttää julkisen mielipiteen muodostumista kommunikatiivisesti toimivassa julkisuuspiirissä, joka käytännössä tarkoittaa avointa verkkojulkisuutta. Empiriaan siirrytään asiakirja- ja arkistoteorian kautta, joka kytkee yhteen vallan ja julkisuuden käsitteet. Demokratian tuotokset eli päätökset palautuvat yleisön tietoisuuteen asiakirjajulkisuuden kautta. Demokratian syötteen ja tuotoksen välistä suhdetta tutkitaan tarkastelemalla päätöksenteon tietojärjestelmien viestinnällistä luonnetta avoimuushypoteesista johdetulla kysymyksenasettelulla. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kahta osittaista poikkeusta lukuunottamatta aineiston kaikki päätöksenteon tietojärjestelmät toimivat yksisuuntaisina viestintäkanavina ja palvelevat vallankäyttäjien strategisia tarpeita. Ne sulkevat ulos keskustelun ja kritiikin eivätkä mahdollista jaetun ymmärryksen tavoittelua julkisuusihanteen mukaisesti. Demokratian syötteen ja tuotoksen julkisuusperustan vahvistamiseksi tutkimus suosittaa avoimen päätöksenteon tietojärjestelmän kehittämistä. Sen tehtävänä on institutionalisoida julkisuusperusta informaatioajan päätöksenteon välineelliseksi lähtökohdaksi samalla tavalla kuin Habermasin mukaan parlamentarismi kiinnitti julkisen keskustelun lainsäädäntöön valistusajan seurauksena. Tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi tutkimuksen olennaisin tulos on kirjoitettu myös javascript-ohjelmakoodin muotoon.