The Complementation of Averse in 19th and 20th Century American English
Kaustara, Emma (2016)
Kaustara, Emma
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606031805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606031805
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan adjektiivin averse komplementaatiota amerikanenglannissa 1800-luvun alusta 1900-luvun loppuun. Tutkimuksen tavoitteena on korpusmateriaalia käyttäen kartoittaa averse-adjektiivin komplementtivariantteja ja muutoksia niiden esiintyvyydessä tutkimuksen kattamalla aikavälillä. Tavoitteena on myös etsiä alan teorioista selityksiä mahdollisille muutoksille komplementtien käytössä.
Tutkimuksen aineisto on kerätty elektronisesta Corpus of Historical American English -korpuksesta. Analyysia varten aineisto on jaettu neljään ajanjaksoon, joista kukin käsittää kolme vuosikymmentä ja joiden jokaisen väliin jää kaksikymmentä vuotta. Averse-adjektiivin esiintymistä näinä neljänä ajanjaksona verrataan toisiinsa, jotta voidaan tunnistaa diakronisia muutoksia adjektiivin komplementaatiossa.
Tutkielman teoriaosuudessa esitellään ensimmäiseksi komplementaatioon liittyviä käsitteitä ja komplementtivarianttien vaihtelua mahdollisesti selittäviä teorioita. Näistä keskeisin on Rohdenburgin Great Complement Shift -teoria, jossa esitetään englannin kielen verbien ja adjektiivien komplementaatiossa tapahtuneita muutoksia lähihistoriassa. Toiseksi teoriaosuudessa esitellään korpuslingvistiikkaan liittyviä teorioita sekä tarkkuuden ja saannin käsitteitä. Pääteoriaosuuden jälkeen tutkielmassa tutustutaan siihen, kuinka averse-adjektiivia on käsitelty aikaisemmassa kirjallisuudessa, etenkin kielioppiteoksissa ja sanakirjoissa.
Analyysiosassa aineistoa käsitellään jaettuna edellä mainittuihin neljään ajanjaksoon. Analyysin tulokset osoittavat, että averse-adjektiivin komplementaatio on muuttunut käsitellyllä aikavälillä. Mahdollisten komplementtivarianttien määrä on laskenut tultaessa 1900-luvun loppuun. Preposition from käyttö averse-adjektiivin komplementeissa on vähentynyt ja lähes tulkoon kadonnut käsitellyllä aikavälillä. Lisäksi prepositio to + verbin infinitiivi -komplementtivariantti on kadonnut, kun taas variantit, joissa verbi on -ing-muodossa, ovat yleistyneet merkittävästi. 1900-luvulle tultaessa kaikki variantit ovat marginalisoituneet lukuun ottamatta kahta: prepositio to + -ing-muotoinen verbi -variantti ja prepositio to + substantiivilauseke -variantti ovat molemmat yhä yleisessä käytössä. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä Great Complement Shift -teoria esittelee. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että ns. nollakomplementtien tapauksessa adjektiivin komplementti jää implisiittiseksi, mutta sen merkitys ei ole tyhjä vaan on pääteltävissä lausetta ympäröivästä kontekstista.
Tutkimuksen aineisto on kerätty elektronisesta Corpus of Historical American English -korpuksesta. Analyysia varten aineisto on jaettu neljään ajanjaksoon, joista kukin käsittää kolme vuosikymmentä ja joiden jokaisen väliin jää kaksikymmentä vuotta. Averse-adjektiivin esiintymistä näinä neljänä ajanjaksona verrataan toisiinsa, jotta voidaan tunnistaa diakronisia muutoksia adjektiivin komplementaatiossa.
Tutkielman teoriaosuudessa esitellään ensimmäiseksi komplementaatioon liittyviä käsitteitä ja komplementtivarianttien vaihtelua mahdollisesti selittäviä teorioita. Näistä keskeisin on Rohdenburgin Great Complement Shift -teoria, jossa esitetään englannin kielen verbien ja adjektiivien komplementaatiossa tapahtuneita muutoksia lähihistoriassa. Toiseksi teoriaosuudessa esitellään korpuslingvistiikkaan liittyviä teorioita sekä tarkkuuden ja saannin käsitteitä. Pääteoriaosuuden jälkeen tutkielmassa tutustutaan siihen, kuinka averse-adjektiivia on käsitelty aikaisemmassa kirjallisuudessa, etenkin kielioppiteoksissa ja sanakirjoissa.
Analyysiosassa aineistoa käsitellään jaettuna edellä mainittuihin neljään ajanjaksoon. Analyysin tulokset osoittavat, että averse-adjektiivin komplementaatio on muuttunut käsitellyllä aikavälillä. Mahdollisten komplementtivarianttien määrä on laskenut tultaessa 1900-luvun loppuun. Preposition from käyttö averse-adjektiivin komplementeissa on vähentynyt ja lähes tulkoon kadonnut käsitellyllä aikavälillä. Lisäksi prepositio to + verbin infinitiivi -komplementtivariantti on kadonnut, kun taas variantit, joissa verbi on -ing-muodossa, ovat yleistyneet merkittävästi. 1900-luvulle tultaessa kaikki variantit ovat marginalisoituneet lukuun ottamatta kahta: prepositio to + -ing-muotoinen verbi -variantti ja prepositio to + substantiivilauseke -variantti ovat molemmat yhä yleisessä käytössä. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä Great Complement Shift -teoria esittelee. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että ns. nollakomplementtien tapauksessa adjektiivin komplementti jää implisiittiseksi, mutta sen merkitys ei ole tyhjä vaan on pääteltävissä lausetta ympäröivästä kontekstista.