Rekrytoijien näkemyksiä videotyöhakemuksista
Jalonen, Milla (2016)
Jalonen, Milla
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606031803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606031803
Tiivistelmä
Hyvillä viestintä- ja vuorovaikutustaidoilla on jatkuvasti kasvava merkitys työelämässä pärjäämisellä ja työnhaussa onnistumiselle. Tämä työelämän muutos näkyy myös työnhaussa muun muassa niin, että viime vuosina rekrytoinneissa ollaan alettu hyödyntämään videotyöhakemuksia, joilla työnhakija voi vakuuttaa osaamistaan aiempaa visuaalisemmalla keinoilla. Videotyöhakemus on työnhakijalle mahdollisuus osoittaa aiempaa paremmin omaa vuorovaikutusosaamistaan jo varhaisemmassa vaiheessa rekrytointia. Työnhakuprosessia on aiemmin tutkittu ennen kaikkea työhaastattelukontekstissa, mutta tutkimusta videotyöhakemuksista ei juurikaan ole vielä ilmestynyt.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten rekrytoijat arvioivat videotyöhakemuksia. Tutkielmaa varten haastateltiin yhteensä 10 rekrytointialalla työskentelevää henkilöä kolmesta eri työyhteisöstä. Haastattelut toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna. Tutkielma on muodoltaan laadullinen. Haastatteluiden avulla koottu aineisto on analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkielman tulosten perusteella rekrytoijat kiinnittävät erityisen paljon huomiota työnhakijan nonverbaaliin viestintään. Tästä huolimatta rekrytoijat eniten kritiikkiä videotyöhakemuksille annettiin huonosta tai puutteellisesta argumentoinnista. Työnhakijan arvioitiin onnistuneen videotyöhakemuksen teossa etenkin silloin, kun työnhakija oli onnistuneesti osannut sanoittamaan sen, miksi hän olisi hyvä työntekijä yritykselle.
Rekrytoijat pitivät videotyöhakemusta erinomaisena keinona työnhakijalle tuoda persoonaansa kirjallista työhakemusta paremmin esille. Tutkielman tulosten perusteella videotyöhakemusta ei kuitenkaan nostettu esille hyvänä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen ilmaisemiskeinona.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten rekrytoijat arvioivat videotyöhakemuksia. Tutkielmaa varten haastateltiin yhteensä 10 rekrytointialalla työskentelevää henkilöä kolmesta eri työyhteisöstä. Haastattelut toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna. Tutkielma on muodoltaan laadullinen. Haastatteluiden avulla koottu aineisto on analysoitu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkielman tulosten perusteella rekrytoijat kiinnittävät erityisen paljon huomiota työnhakijan nonverbaaliin viestintään. Tästä huolimatta rekrytoijat eniten kritiikkiä videotyöhakemuksille annettiin huonosta tai puutteellisesta argumentoinnista. Työnhakijan arvioitiin onnistuneen videotyöhakemuksen teossa etenkin silloin, kun työnhakija oli onnistuneesti osannut sanoittamaan sen, miksi hän olisi hyvä työntekijä yritykselle.
Rekrytoijat pitivät videotyöhakemusta erinomaisena keinona työnhakijalle tuoda persoonaansa kirjallista työhakemusta paremmin esille. Tutkielman tulosten perusteella videotyöhakemusta ei kuitenkaan nostettu esille hyvänä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen ilmaisemiskeinona.