Gender over Words: A Critical Content Analysis of Literary Interviews with Female Authors
Mäkipörhölä, Maiju (2016)
Mäkipörhölä, Maiju
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606031793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606031793
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee naiskirjailijoiden sukupuolittuneita kuvauksia ja puhetapoja kirjailijahaastatteluissa brittiläisen päivittäissanomalehden The Guardianin kulttuuriosastolla. Keskeisin tutkimuskysymys on, kuinka naiskirjailijoita kuvataan sanomalehden kirjailija-haastatteluissa. Aihetta lähestytään selvittämällä, millaisia aihepiirejä haastatteluissa käsitellään ja millaisia subjektiasemia naiskirjailijoihin liitetään. Tutkimus käsittelee kriittisesti sukupuolesta (ainakin näennäisesti) lähtöisin olevia ja sukupuoleen liittyviä aihepiirejä, subjektiasemia ja kuvaustapoja. Naiskirjailijoiden asemaa ja toimijuutta taidekentällä ja yhteiskunnassa pohditaan erityisesti feministisen kritiikin sekä journalistiikan ja mediakulttuurin tutkimuksen näkökulmista.
Tutkimusongelma ja -kysymykset nousevat naiskirjailijoiden ja -taiteilijoiden kohtaamasta epätasa-arvosta taidekentällä. Epätasa-arvo juontuu muun muassa sukupuolen käsitteen kahtia-jakautumisesta, sukupuolittuneista stereotypioista, taiteilijuuden ja luovuuden käsitteiden määrittelystä sekä taidekentän rakenteista, toimintatavoista ja käytännöistä, jotka ylläpitävät sukupuolieroja ja -syrjintää. Niin taiteen kuin journalismin kenttien on toistuvasti syytetty ylläpitävän ja tuottavan sukupuolieroa, seksistisiä näkemyksiä ja syrjintää.
Tutkimuksen kohteena ovat kulttuurijournalismi ja kirjailijahaastattelu, jotka sijoittuvat taiteen ja journalismin kenttien rajapinnalle. Perinteisesti kyseisiä kenttiä on pidetty suhteellisen omalakisina: taidekenttää ovat määritelleet esteettiset periaatteet ja journalismia demokraattisuuden ja objektiivisuuden vaateet. Kuitenkin yhä enenevissä määrin kenttien toimintaa ohjaavat kaupalliset päämäärät sekä postmodernit pyrkimykset yksilöllisyyteen ja monimuotoisuuteen. Toisaalta myös kenttien suhde on muuttunut, ja esimerkiksi taidekentän mediatisaatio vaikuttaa kirjailijoiden toimijuuteen taidekentällä ja yhteiskunnassa. Muutokset näkyvät myös kulttuurijournalismissa, joka yhä useammin painottaa sisällöissään populaarikulttuuria, taiteilijoiden persoonia, taiteen yhteyttä yhteiskuntaan ja journalistisia genrejä, kuten kirjailijahaastatteluja.
Tutkimusaineisto koostuu 52:sta naiskirjailijan haastattelusta, jotka on julkaistu The Guardianin ja sen sisarlehden The Observerin verkkolehden theguardian.comin kulttuuriosastolla vuonna 2015. Harkinnanvaraiseen otantaan perustuva aineisto pyrkii edustavuuteen. Aineisto on rajattu englanninkielisten maiden naiskirjailijoihin, ja siinä korostuvat kulttuuriosaston omat, laajat henkilöhaastattelut. Tutkimusmetodina on laadullinen sisällönanalyysi, jonka tuloksia tarkastellaan kriittisesti teorian pohjalta.
Huolimatta eroista naiskirjailijoiden ja heidän teostensa välillä kirjailijoiden käsittelemät aihepiirit ja heidän edustamansa subjektiasemat ovat hyvin samanlaisia haastattelusta toiseen. Haastattelut painottavat erityisesti naisten elämismaailman kokemuksia, sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksiä ja naisten kuvausta taiteessa sekä asemaa taidekentällä. Yhtäläisyys näkyy myös subjektiasemissa, joissa korostuvat äidin, vaimon ja yhteiskuntakriitikon sosiaaliset asemat. Lisäksi naisten kirjailijaidentiteetin kuvaukset ovat samankaltaisia. Yleisesti ottaen haastatteluissa on kriittinen sävy, ja naiskirjailijoiden kuvaustavat vaihtelevat perinteisten, feminiinisyyttä korostavien ja feminististen, vastustavien tapojen välillä. Kuvaustapoihin vaikuttavat niin kirjailijat, toimittajat kuin eri toimintakenttien perinteet. Loppujen lopuksi naiskirjailijoista välittyvä kuva on täynnä ristiriitaisuuksia, ja kuvaustavat korostavat vastakohtaisuuksia ja nojaavat vahvasti sukupuolieroihin.
Tutkimusongelma ja -kysymykset nousevat naiskirjailijoiden ja -taiteilijoiden kohtaamasta epätasa-arvosta taidekentällä. Epätasa-arvo juontuu muun muassa sukupuolen käsitteen kahtia-jakautumisesta, sukupuolittuneista stereotypioista, taiteilijuuden ja luovuuden käsitteiden määrittelystä sekä taidekentän rakenteista, toimintatavoista ja käytännöistä, jotka ylläpitävät sukupuolieroja ja -syrjintää. Niin taiteen kuin journalismin kenttien on toistuvasti syytetty ylläpitävän ja tuottavan sukupuolieroa, seksistisiä näkemyksiä ja syrjintää.
Tutkimuksen kohteena ovat kulttuurijournalismi ja kirjailijahaastattelu, jotka sijoittuvat taiteen ja journalismin kenttien rajapinnalle. Perinteisesti kyseisiä kenttiä on pidetty suhteellisen omalakisina: taidekenttää ovat määritelleet esteettiset periaatteet ja journalismia demokraattisuuden ja objektiivisuuden vaateet. Kuitenkin yhä enenevissä määrin kenttien toimintaa ohjaavat kaupalliset päämäärät sekä postmodernit pyrkimykset yksilöllisyyteen ja monimuotoisuuteen. Toisaalta myös kenttien suhde on muuttunut, ja esimerkiksi taidekentän mediatisaatio vaikuttaa kirjailijoiden toimijuuteen taidekentällä ja yhteiskunnassa. Muutokset näkyvät myös kulttuurijournalismissa, joka yhä useammin painottaa sisällöissään populaarikulttuuria, taiteilijoiden persoonia, taiteen yhteyttä yhteiskuntaan ja journalistisia genrejä, kuten kirjailijahaastatteluja.
Tutkimusaineisto koostuu 52:sta naiskirjailijan haastattelusta, jotka on julkaistu The Guardianin ja sen sisarlehden The Observerin verkkolehden theguardian.comin kulttuuriosastolla vuonna 2015. Harkinnanvaraiseen otantaan perustuva aineisto pyrkii edustavuuteen. Aineisto on rajattu englanninkielisten maiden naiskirjailijoihin, ja siinä korostuvat kulttuuriosaston omat, laajat henkilöhaastattelut. Tutkimusmetodina on laadullinen sisällönanalyysi, jonka tuloksia tarkastellaan kriittisesti teorian pohjalta.
Huolimatta eroista naiskirjailijoiden ja heidän teostensa välillä kirjailijoiden käsittelemät aihepiirit ja heidän edustamansa subjektiasemat ovat hyvin samanlaisia haastattelusta toiseen. Haastattelut painottavat erityisesti naisten elämismaailman kokemuksia, sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksiä ja naisten kuvausta taiteessa sekä asemaa taidekentällä. Yhtäläisyys näkyy myös subjektiasemissa, joissa korostuvat äidin, vaimon ja yhteiskuntakriitikon sosiaaliset asemat. Lisäksi naisten kirjailijaidentiteetin kuvaukset ovat samankaltaisia. Yleisesti ottaen haastatteluissa on kriittinen sävy, ja naiskirjailijoiden kuvaustavat vaihtelevat perinteisten, feminiinisyyttä korostavien ja feminististen, vastustavien tapojen välillä. Kuvaustapoihin vaikuttavat niin kirjailijat, toimittajat kuin eri toimintakenttien perinteet. Loppujen lopuksi naiskirjailijoista välittyvä kuva on täynnä ristiriitaisuuksia, ja kuvaustavat korostavat vastakohtaisuuksia ja nojaavat vahvasti sukupuolieroihin.