Sähkömarkkinat suomalaisten silmin. Energiaa, energiayhtiöitä ja sähkön kilpailuttamista koskevat asenteet ja niiden muutos.
Taivalantti, Kirsi (2016)
Taivalantti, Kirsi
2016
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606031788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606031788
Tiivistelmä
Kilpaillut sähkömarkkinat ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa 20 vuotta. Sähkö on myös yhteiskunnan rakentumisen kannalta välttämätön perusinfrastruktuurin osa, johon liittyy julkinen valvonta- ja säätelyelementti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suomalaisten asennoituminen sähkömarkkinoihin on muuttunut 2000-luvulla. Tutkimuksen aineistona on energia-asenteita koskeva kyselytutkimusaineisto, joka on saatavilla Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, miten energia- ja ympäristöpolitiikan ja sen painopisteiden muutos 1980-2010-luvuilla heijastuu tutkimusaineiston käsitteistöön. Tämä osuus on toteutettu vuosien 1983-2014 energia-asennekyselyjen kysymysten sisällön erittelyllä. Toisena tutkimuskysymyk-senä on, miten suomalaisten asenteet energiamarkkinoihin ovat muuttuneet energian hintakilpailun vapauttamisesta 2010-luvulle tultaessa. Analyyseissä tarkastellaan myös, onko yleisillä energia- ja ympäristöasenteilla yhteyttä muutokseen, ja eroavatko ihmisten asenteet ja asenteiden muutos sosiaalisesti määrittyvien tekijöiden perusteella. Kvantitatiivisessa analyysissä on käytetty vuosien 1997, 2002, 2007 ja 2011 kyselyaineistoja.
Kyselyjen sisällön erittelyn perusteella tarkasteluajanjaksolta nousee esille käytetyn käsitteistön markkinakielistyminen 1990-luvun lopussa ja yksilön ja valtion välisen suhteen korostuminen. Energiaan ja energia-asenteisiin liittyvät käsitteet onkin ymmärrettävä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kvantitatiivisen analyysin perusteella suomalaisten myönteisyys energiamarkkinoita ja energian hintakilpailua kohtaan on vähentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2011 suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että sähkön ei tulisi olla vapaassa kilpailussa oleva kauppatavara. Aiemmin ympäristömyönteisellä asennoitumisella on ollut yhteys markkinakielteisyyteen, mutta vuoteen 2011 mennessä tämä yhteys on kadonnut. Miesten kielteisyys sähkömarkkinoita kohtaan on kasvanut enemmän kuin naisten kielteisyys, mikä on tarkoittanut asenteiden keskinäistä tasoittumista. Eroja on myös siinä, miten asennoidutaan toisaalta vapaisiin sähkömarkkinoihin yleensä, toisaalta kilpailun hintavaikutuksiin. Sukupuolen lisäksi ammatillinen koulutustausta vaikuttaa markkina-asenteisiin enemmän kuin ikä tai asuinpaikkakunta.
Suomalaisille energiaan liittyvät ympäristö- ja talouskysymykset ovat enemmän yhteiskunnallisia kuin henkilökohtaisia. Toisaalta markkina-asenteiden muuttuminen ympäristöasenteista irralliseksi asiaksi sekä miesten ja naisten asenteiden tasoittuminen 2000-luvulla viittaavat yksilöllistymiseen. Myös ammatillisen koulutuksen yhteys asenteiden muotoutumiseen näyttäisi saaneen uusia piirteitä. Suomessa on totuttu sähkön saatavuuteen ja alhaiseen hintaan perustuvaan energiapolitiikkaan, mikä vähentää kiinnostusta energiakysymyksiin ja vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Muutosta asenteissa on tapahtumassa, ja tämä tulisi huomioida myös politiikkaprosesseissa. Asian kompleksisuuden sekä sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtäminen ovat vaikuttamisen kannalta tärkeitä.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, miten energia- ja ympäristöpolitiikan ja sen painopisteiden muutos 1980-2010-luvuilla heijastuu tutkimusaineiston käsitteistöön. Tämä osuus on toteutettu vuosien 1983-2014 energia-asennekyselyjen kysymysten sisällön erittelyllä. Toisena tutkimuskysymyk-senä on, miten suomalaisten asenteet energiamarkkinoihin ovat muuttuneet energian hintakilpailun vapauttamisesta 2010-luvulle tultaessa. Analyyseissä tarkastellaan myös, onko yleisillä energia- ja ympäristöasenteilla yhteyttä muutokseen, ja eroavatko ihmisten asenteet ja asenteiden muutos sosiaalisesti määrittyvien tekijöiden perusteella. Kvantitatiivisessa analyysissä on käytetty vuosien 1997, 2002, 2007 ja 2011 kyselyaineistoja.
Kyselyjen sisällön erittelyn perusteella tarkasteluajanjaksolta nousee esille käytetyn käsitteistön markkinakielistyminen 1990-luvun lopussa ja yksilön ja valtion välisen suhteen korostuminen. Energiaan ja energia-asenteisiin liittyvät käsitteet onkin ymmärrettävä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kvantitatiivisen analyysin perusteella suomalaisten myönteisyys energiamarkkinoita ja energian hintakilpailua kohtaan on vähentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2011 suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että sähkön ei tulisi olla vapaassa kilpailussa oleva kauppatavara. Aiemmin ympäristömyönteisellä asennoitumisella on ollut yhteys markkinakielteisyyteen, mutta vuoteen 2011 mennessä tämä yhteys on kadonnut. Miesten kielteisyys sähkömarkkinoita kohtaan on kasvanut enemmän kuin naisten kielteisyys, mikä on tarkoittanut asenteiden keskinäistä tasoittumista. Eroja on myös siinä, miten asennoidutaan toisaalta vapaisiin sähkömarkkinoihin yleensä, toisaalta kilpailun hintavaikutuksiin. Sukupuolen lisäksi ammatillinen koulutustausta vaikuttaa markkina-asenteisiin enemmän kuin ikä tai asuinpaikkakunta.
Suomalaisille energiaan liittyvät ympäristö- ja talouskysymykset ovat enemmän yhteiskunnallisia kuin henkilökohtaisia. Toisaalta markkina-asenteiden muuttuminen ympäristöasenteista irralliseksi asiaksi sekä miesten ja naisten asenteiden tasoittuminen 2000-luvulla viittaavat yksilöllistymiseen. Myös ammatillisen koulutuksen yhteys asenteiden muotoutumiseen näyttäisi saaneen uusia piirteitä. Suomessa on totuttu sähkön saatavuuteen ja alhaiseen hintaan perustuvaan energiapolitiikkaan, mikä vähentää kiinnostusta energiakysymyksiin ja vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Muutosta asenteissa on tapahtumassa, ja tämä tulisi huomioida myös politiikkaprosesseissa. Asian kompleksisuuden sekä sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtäminen ovat vaikuttamisen kannalta tärkeitä.