Opettajan osallisuus strategiaprosessissa. Tapaustutkimus laatupalkitusta ala-asteen koulusta

Abstract

Tämä fenomenografinen tapaustutkimus käsittelee erityisen laatupalkitun ala-asteen koulun opettajien kokemaa osallisuutta koulunsa strategiaprosessissa. Osallisuus nähdään strategisen toimijuuden edellytyksenä. Aihetta lähestytään useamman tieteenalan näkökulmista opettajuuden, osallisuuden ja strategisen toiminnan ulottuvuuksia tarkastellen. Opettajuuden historian ja nykytilan kuvauksella luodaan se konteksti, johon suomalainen opettaja opetustyön tekijänä, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja organisaation toimijana kiinnittyy. Osallisuutta tarkastellaan yhteiskunnallisesti ja yksilön kannalta toivottavana ilmiönä. Osallisuus nähdään monivaiheisesti rakentuvana ja moniulotteisena tunnekokemuksien yhdistelmänä ja tutkimuksessa tuotetaan osallisuuden määritelmä synteesinä aiemmista tutkimuksista. Strategiatutkimusta hyödyntäen analysoidaan kohdekoulun strategiatyön eri tasoja ja opettajien käsityksiä strategiasta ja omasta sosiaalisesta positiostaan ja toiminnastaan strategiaprosessissa.

Tutkimuksen päätuloksena tuotetaan kuvauskategoriat kohdekoulun opettajien strategiaprosessissa kokemasta osallisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ja analysoida kohdekoulun strategiaprosessia ja opettajien sitä koskevia käsityksiä ja prosessissa koettua osallisuutta. Tutkimuskysymyksenä on: Millaista osallisuutta laatupalkitun kohdekoulun opettajat kokevat koulun strategiaprosessissa? Kysymystä tarkastellaan seuraavien osakysymysten avulla: Minkälainen on kohdekoulun strategiaprosessi? Miten kohdekoulun opettajat kokevat sosiaalisen positionsa strategia-prosessissa? Miten kohdekoulun opettajat kuvailevat toimintaansa ja vaikutusmahdollisuuk-siaan strategiaprosessissa? Miten kohdekoulun opettajat kokevat strategiapuheen strategian eri kohtaamisareenoilla?

Lomakekyselyvastausten ja haastattelujen perusteella opettajat (N=20) jakautuivat Mantereen (2003) teorian mukaisiin strategiatyön kyynikoihin, kansalaisiin ja aktivisteihin siten, että suurin osa oli strategiatyöhön vain oman työnsä tasolla osallistuvia kansalaisia. Laatutyön pitkästä kokemuksesta ja koulun osallistavista rakenteista huolimatta strategiaprosessissa koettu osallisuus jäi vajaaksi. Optimaalista osallisuutta kokevia ns. luonneroolissa toimivia tyytyväisiä kansalaisia oli kaksi. Loput 18 opettajaa olivat koe-esiintyjiä eli jäivät strategiatyön eri vaiheissa mukanaolon tai osatoimijuuden tasolle.

Osallisuuden yleisiksi esteiksi muodostuivat negatiiviset tunnekokemukset, joita syntyi mm. strategiakielen, asiakirjakeskeisyyden, pakotetun tai näennäisen yhteistyön, toimimattoman vuorovaikutuksen ja puutteellisten tunnetaitojen vuoksi. Myönteinen tunnekokemus nousi osallisuuden edellytykseksi.

Yksilön osallisuus strategiaprosessissa tuottaa strategista toimijuutta. Organi-saation strateginen toiminta mahdollistuu organisaation jäsenten sosiaalisten positioiden yhteensopivuuden ja yksilöiden strategisen toimijuuden kautta. Kehittämistyössä avainasemassa ovat luonneroolissa toimivat aktivistit, joiden autonomiaa tulisi edistää. Koe-esiintyjien osallisuuden esteitä poistamalla on mahdollista vapauttaa strategisen toimijuuden potentiaalia ja lisätä työhyvinvointia. Jos koulutusstrategioiden halutaan toteutuvan, opettajien optimaalista osallisuutta koulun strategiaprosessissa tulisi tukea.

Teachers’ involvement in strategic practices – a case study in a quality-awarded elementary school

The objective of this phenomenographic case study is to illuminate teachers’ experiences concerning involvement in strategic practices in a quality-awarded elementary school. An engaged and empowered involvement and participation are the prerequisite for empowered agency. The theme is approached by several disciplines and from the perspectives of different dimensions of the teacher profession and the concepts of empowerment and strategic practices.

The purpose of describing the history and the current state of the teacher profession in Finland is to make it easier to understand the wide context of teaching. A teacher is a classroom worker and a public servant and an influential opinion-maker in the society and in the education system. Participation is found as a positive phenomenon in the society and from the individual’s point of view. As a synthesis of previous research empowerment, involvement and participation are described and defined as a multistaged and a multidimensional emotional process. Strategic practices and teachers’ participation and involvement in strategic actions are described and analyzed with the help of strategy research. The main result is the description of categories of teachers’ experiences in their involvement and participation in strategic practices.

The objective of this study is to understand how teachers experience and adopt strategic practices and what kind of things block or enable empowered agency. The research question is: What kind of strategic agency teachers in a quality-awarded elementary school experience? The question is devided into following sub- questions: What are the strategic practices in the case school like? How do teachers in a quality-awarded elementary school experience their strategic position? How do they describe their chances to participate and influence on strategic practices? How do they experience the strategic discourse at school?

Individual’s social positions in the strategy process are one of the champion, the citizen and the cynic (Mantere, 2003). Qualitative questionnaire answers and interviews (N=20) showed that most of the teachers were citizens who promoted strategy only in their own immediate working sphere. Despite the quality award and the school’s organizational structure that allowed and enabled teachers’ participation empowered agency was rare. There was only two empowered citizens. 90 % of teachers were role-seekers, who were not fully empowered. Their strategical potential was only partly in use. Negative emotions that were caused by the abstract and difficult strategy language, the big amount of documents, experienced coercion, poor communication and interaction and lacking emotional competence were the main blockers of empowered agency.

Empowered agency is needed when implementing the strategies effectively. Empowered champions are key stakeholders in the strategy process, their chances to participate and their autonomy has to be fostered.