Miksi en katso sinua silmiin? Autististen pikkulasten fysiologiset lähestymis- ja välttämisreaktiot suoraan katseeseen
Lauttia, Jenni (2016)
Lauttia, Jenni
2016
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021755
Tiivistelmä
Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, jossa havaitaan puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja erityisesti katsekontaktin käytössä. Syitä katsekontaktin käytön vaikeuksille ei vielä täysin tunneta. On ehdotettu, että toisen henkilön suora katse ei olisi autistisille henkilöille niin motivoiva kohde suunnata huomiota kuin tavanomaisesti kehittyneille henkilöille. Oletus on saanut alustavaa tukea tutkimuksesta, jossa autistisilla kouluikäisillä lapsilla ei havaittu suoran katseen yhteydessä lähestymismotivaatioon viittaavaa, voimakkaampaa vasemmanpuoleista frontaalista aivoaktivaatiota. Tutkimalla jo kouluikään ehtineitä lapsia ei kuitenkaan saada tietoa lähestymis- ja välttämismotivaation kehityksestä ja merkityksestä autismin sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojen kehittymisessä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista frontaalista asymmetriaa toisen henkilön suora katse saa aikaan kehityksen varhaisemmissa vaiheissa, alle kouluikäisillä 3 7 -vuotiailla lapsilla. Oletuksena oli, että autistisilla lapsilla ei havaittaisi suoran katseen yhteydessä lähestymismotivaatioon viittaavaa vasemmanpuoleista frontaaliasymmetriaa, kun taas tavanomaisesti kehittyneillä ja kehitysviiveisillä lapsilla näin oletetaan tapahtuvan.
Tutkimukseen osallistui 20 autistista lasta, 19 heihin kronologiselta iältään sovitettua tavanomaisesti kehittynyttä lasta sekä 17 autistisiin lapsiin kronologiselta iältään ja kehitystasoltaan sovitettua kehitysviiveistä lasta. Lasten aivosähkökäyrää (elektroenkefalografia, EEG) mitattiin, kun he katsoivat tietokoneen ruudulta kuvia suoraan ja alaspäin katsovista kasvoista. Kontrolliärsykkeinä käytettiin kuvia edestä ja takaa kuvatuista leluautoista. Koekierroksen aikana ärsykekuva oli ensin kaksi sekuntia paikallaan ja liikkui sen jälkeen kolme sekuntia tutkittavaa kohti. Koekierrokset jaettiin kuvien liikkeen mukaisesti kahteen analyysijaksoon. EEG:n alfataajuisen aktiviteetin asymmetria-arvot laskettiin jokaiselle ärsykeluokalle erikseen.
Tulokset olivat osin hypoteesien mukaisia. Päätuloksena oli, että autistiset lapset reagoivat suoraan katseeseen eri tavoin kuin tavanomaisesti kehittyneet ja kehitysviiveiset lapset. Toisen henkilön suora katse ei saanut autistisilla lapsilla aikaan lähestymismotivaatioon viittaavaa vasemmanpuoleista frontaaliaktivaatiota. Tavanomaisesti kehittyneillä lapsilla taas havaittiin, että suora katse aktivoi nimenomaan vasemmanpuoleisia frontaalialueita. Kehitysviiveisten lasten ryhmässä ei havaittu eroja reagoinnissa eri katsesuuntiin. Merkitsevät erot eri katsesuuntiin reagoinnissa tulivat kuitenkin esille ainoastaan koekierrosten liikkeessä olevissa osioissa. Tulokset antavat viitteitä myös siitä, että toisen henkilön suora katse saa autistisilla lapsilla aikaan välttämismotivaatioon liitettyä oikeanpuoleista frontaaliaktivaatiota. Tämä välttämistaipumus on havaittavissa pienillä vahvasti autistisilla lapsilla jo varhain kehityksessä.
Tutkimukseen osallistui 20 autistista lasta, 19 heihin kronologiselta iältään sovitettua tavanomaisesti kehittynyttä lasta sekä 17 autistisiin lapsiin kronologiselta iältään ja kehitystasoltaan sovitettua kehitysviiveistä lasta. Lasten aivosähkökäyrää (elektroenkefalografia, EEG) mitattiin, kun he katsoivat tietokoneen ruudulta kuvia suoraan ja alaspäin katsovista kasvoista. Kontrolliärsykkeinä käytettiin kuvia edestä ja takaa kuvatuista leluautoista. Koekierroksen aikana ärsykekuva oli ensin kaksi sekuntia paikallaan ja liikkui sen jälkeen kolme sekuntia tutkittavaa kohti. Koekierrokset jaettiin kuvien liikkeen mukaisesti kahteen analyysijaksoon. EEG:n alfataajuisen aktiviteetin asymmetria-arvot laskettiin jokaiselle ärsykeluokalle erikseen.
Tulokset olivat osin hypoteesien mukaisia. Päätuloksena oli, että autistiset lapset reagoivat suoraan katseeseen eri tavoin kuin tavanomaisesti kehittyneet ja kehitysviiveiset lapset. Toisen henkilön suora katse ei saanut autistisilla lapsilla aikaan lähestymismotivaatioon viittaavaa vasemmanpuoleista frontaaliaktivaatiota. Tavanomaisesti kehittyneillä lapsilla taas havaittiin, että suora katse aktivoi nimenomaan vasemmanpuoleisia frontaalialueita. Kehitysviiveisten lasten ryhmässä ei havaittu eroja reagoinnissa eri katsesuuntiin. Merkitsevät erot eri katsesuuntiin reagoinnissa tulivat kuitenkin esille ainoastaan koekierrosten liikkeessä olevissa osioissa. Tulokset antavat viitteitä myös siitä, että toisen henkilön suora katse saa autistisilla lapsilla aikaan välttämismotivaatioon liitettyä oikeanpuoleista frontaaliaktivaatiota. Tämä välttämistaipumus on havaittavissa pienillä vahvasti autistisilla lapsilla jo varhain kehityksessä.