"How do you politely explain to someone that you had always believed him a moron as well as a fool?" - Marginality, Transformations and Identity in Robin Hobb's Beloved

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan yhdysvaltalaisen fantasia- ja tieteiskirjailija Robin Hobbin henkilöhahmoa Beloved, joka esiintyy narrina hänen kolmessa fantasiakirjatrilogiassaan The Farseer (1995-1997), The Liveship Traders (1998-2000) ja The Tawny Man (2001-2003). Beloved on salaperäinen hahmo, joka kirjasarjojen aikana esiintyy useassa, erilaisessa persoonassa joilla jokaisella on toisistaan erillinen elämä ja sukupuoli-identiteetti. Belovedin hahmossa on monia yhtäläisyyksiä kujeilija-hahmoihin sekä niiden modernimpiin muotoihin, narreihin, joita esiintyy läpi kirjallisuushistorian. Narrien tavoin Beloved rikkoo ja ylittää rajoja, sillä useiden persooniensa ansiosta hänellä on kokemusta elämästä yhteiskunnan eri tasoilla, syrjitystä hylkiöstä ihailtuun aateliseen. Beloved myös käsittelee huumorin keinoin arkoja ja vaikeita aiheita, muuttaa tarinan edetessä muotoaan useammallakin eri tavalla ja näkee omien sanojensa mukaan tulevaisuuteen. Tarkoitus on siis tutkia, voiko Belovedin lukea mukaan narreihin ja jos voi, niin mistä syystä. Kuinka Beloved toteuttaa ja ilmentää mahdollista narriuttaan, ja mitkä ovat ne aiheet ja asiat, joita hänen hahmonsa kommentoi?

Kujeilija -hahmon historiaa selvitetään pääasiassa Lewis Hyden Trickster Makes This World -teoksen pohjalta. Myöhempien, länsimaisten narrihahmojen historiaa avataan Sandra Billingtonin ja Faye Ranin narritutkimusta avuksi käyttäen. Marginaalisuus, muodonmuutokset sekä sukupuoli- ja identiteettikysymykset ovat teemoja, jotka usein liitetään kujeilijoihin ja narreihin, ja nämä teemat muodostavat puitteet tutkielmalle. Myös narrien marginaalisuutta käsiteltäessä Faye Ranin narritutkimus on keskeisessä osassa, mutta sen lisäksi tukena käytetään myös Ashley Tobiasin ajatuksia narreista toiseuden edustajina. Kai Mikkosen ajatuksia metamorfoosista lainataan narreihin liittyviä muodonmuutoksia käsiteltäessä, ja erityisesti sukupuolen muutoksien osalta tukeudutaan Judith Butlerin performatiivisuuden ajatukseen Gill Jaggerin teoksen Judith Butler: Sexual Politics, Social Change and the Power of the Performative kautta. Identiteettiä koskeva teoria pohjataan suurimmaksi osaksi Peter Burken ja Jan E. Stetsin teokseen Identity Theory.

Edellä mainittujen lähdeteosten kautta analysoidaan Belovedin yhteiskunnallista asemaa, ruumiin ja mielen muutoksia, sekä hänen eri persooniensa rakentumista ja sukupuoli-identiteettiä. Narrit ovat usein ulkopuolisia, ja ilmentävät piirteitä, jotka nähdään valtavirrasta poikkeavina tai jopa vieroksuttuina. Myös Beloved on jokaisessa persoonassaan ulkopuolinen, ja hänen ulkopuolisuutensa ilmentyminen vaihtelee syrjinnästä sokeaan ihannoimiseen. Beloved myös käy tarinan aikana läpi monia muodonmuutoksia, muun muassa identiteetistä toiseen.

Tutkielman aikana selviää, että Beloved ilmentää narriutta kokonaisuudessaan, eikä vain ollessaan Fool. Älykkyytensä turvin hän käyttää edeltäjiensä tapaan hyväkseen marginaalisuuttaan ja itseensä kohdistuvia ennakkoluuloja edetäkseen profeetan tiellään. Kuten narrit usein, hän myös käyttäytyy antisosiaalisesti, mutta samalla, paradoksaalisesti, hänen antisosiaaliset tekonsa tuovat mukanaan usein myönteisiä vaikutuksia.