Perhetekijöiden yhteys 8.- ja 9.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien itsearvioituun ahdistuneisuuteen -Kouluterveyskysely 2013
Peltola, Anniina (2016)
2016
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021747
Tiivistelmä
Suomessa on tutkittu paljon perhetekijöiden ja perhesuhteiden muutosten yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Perherakenteiden kuten vuoroasumisen yhteyttä lasten hyvinvointiin on Suomessa tutkittu vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 8.- ja 9.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien perhetekijöitä ja itsearvioitua ahdistuneisuutta sekä niiden välistä yhteyttä. Lisäksi oli tarkoitus tutkia taustatekijöiden yhteyttä itsearvioituun ahdistuneisuuteen. Saatua tietoa voidaan hyödyntää kouluterveydenhuoltoa kehitettäessä ja suunniteltaessa mahdollisimman varhaista tukea nuorille.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyä vuodelta 2013 (n=96056). Tutkimuksessa nuorten itsearvioitua ahdistuneisuutta selvitettiin GAD-7 mittarin avulla. Tilastollisen aineiston analyysissa taustatekijöitä, perhetekijöitä ja itsearvioitua ahdistuneisuutta kuvattiin frekvenssi- ja prosenttiosuuksilla sekä ristiintaulukoinnilla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin t-testin ja khiin -neliötestin avulla. Logistisen regression avulla selvitettiin miten perhetekijät ovat yhteydessä nuorten ahdistuneisuuteen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tytöillä ahdistuneisuus oli yleisempää kuin pojilla. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi tutkimukseen osallistuneista tytöistä 16 %:lla ja pojista 6 %:lla. Luokka-aste, vanhempien työllisyystilanne, isän kouluttautumattomuus, vähäinen kotona saatu apu mahdollisiin koulunkäynnin vaikeuksiin, vanhempien tietämättömyys nuoren ystävistä ja viikonloppuiltojen viettopaikoista sekä nuoren ja vanhempien väliset keskusteluvaikeudet olivat yhteydessä tyttöjen ja poikien yleisempään ahdistuneisuuteen. Lisäksi tytöillä perheaterioiden puuttuminen oli yhteydessä yleisempään ahdistuneisuuteen. Perherakenne ei ollut yhteydessä tyttöjen ja poikien ahdistuneisuuteen, kun taustatekijöiden ja muiden perhetekijöiden vaikutus ahdistuneisuuteen oli vakioitu.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tausta- ja perhetekijät ovat yhteydessä tyttöjen ja poikien ahdistuneisuuteen. Ahdistuneisuuteen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään perheen merkitystä nuorten ahdistuneisuudessa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia eri perherakenteissa asuvien nuorten kokemuksellisia eroja psyykkisestä hyvinvoinnista sekä nuorten kykyä tunnistaa omaa ahdistuneisuuttaan.
Avainsanat: perhetekijät, perherakenne, ahdistuneisuus, vuoroasuminen, nuori
ENGLISH ABSTRACT:
Changes in family factors, family relations and their connections to the well-being of children, have been well studied in Finland. Family structures such as dual-residence association of the children's well-being, has been less studied in Finland. The purpose of this study was to describe 8th and 9th grade girls and boys family factors and self-reported anxiety, as well as the relationship between them. It was also intended to study the background association of girls and boys self-reported anxiety. Results can be used for school health care developing and for early support designing for adolescents.
The used data in this study was received from the School Health Promotion study of National institute for health and welfare from the year 2013 (n = 96056). In this study the self-reported anxiety of adolescent was studied by the GAD-7 monitor. In the statistical analysis of the data was described family background, the family factors and self-reported anxiety by frequencies, percentages and the cross-tabulation. The links between the variables were studied by the t-test and chi-square test. Logistic regression was used to explore how family factors are related to adolescent anxiety.
The results of the study showed, that with girls anxiety was more common than with boys. 16 % of girls and 6 % of boys who were participating in the study was having moderate or serious anxiety. The grade, parents' employment situation, father s minor education, minor help received from the family to school difficulties, parents' unawareness of the adolescent friends and the places where the adolescent spend time on weekends and the discussion problems between the adolescent and the parents have a relation to girls' and boys' anxiety. Moreover all missed family meals were in relation with the commonly anxiety of girls. Family structure itself did not significantly explain the anxiety of boys and girls when the effect of all other family factors and family background factors for anxiety was standardized.
Based on the results it can be concluded that the background and family factors have a relation to girls and boys anxiety. Knowing all the factors related into anxiety helps to understand the value of the family in an adolescent s anxiety. In the future, it would be even more useful to study the experiential differences of the psychological well-being between the adolescent living in dual-residence and the adolescent living in another type of a family structure as well as the adolescent s capability to recognize their own anxiety factors.
Keywords: family factors, family structure, anxiety, dual-residence, adolescent
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyä vuodelta 2013 (n=96056). Tutkimuksessa nuorten itsearvioitua ahdistuneisuutta selvitettiin GAD-7 mittarin avulla. Tilastollisen aineiston analyysissa taustatekijöitä, perhetekijöitä ja itsearvioitua ahdistuneisuutta kuvattiin frekvenssi- ja prosenttiosuuksilla sekä ristiintaulukoinnilla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin t-testin ja khiin -neliötestin avulla. Logistisen regression avulla selvitettiin miten perhetekijät ovat yhteydessä nuorten ahdistuneisuuteen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tytöillä ahdistuneisuus oli yleisempää kuin pojilla. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi tutkimukseen osallistuneista tytöistä 16 %:lla ja pojista 6 %:lla. Luokka-aste, vanhempien työllisyystilanne, isän kouluttautumattomuus, vähäinen kotona saatu apu mahdollisiin koulunkäynnin vaikeuksiin, vanhempien tietämättömyys nuoren ystävistä ja viikonloppuiltojen viettopaikoista sekä nuoren ja vanhempien väliset keskusteluvaikeudet olivat yhteydessä tyttöjen ja poikien yleisempään ahdistuneisuuteen. Lisäksi tytöillä perheaterioiden puuttuminen oli yhteydessä yleisempään ahdistuneisuuteen. Perherakenne ei ollut yhteydessä tyttöjen ja poikien ahdistuneisuuteen, kun taustatekijöiden ja muiden perhetekijöiden vaikutus ahdistuneisuuteen oli vakioitu.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tausta- ja perhetekijät ovat yhteydessä tyttöjen ja poikien ahdistuneisuuteen. Ahdistuneisuuteen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään perheen merkitystä nuorten ahdistuneisuudessa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia eri perherakenteissa asuvien nuorten kokemuksellisia eroja psyykkisestä hyvinvoinnista sekä nuorten kykyä tunnistaa omaa ahdistuneisuuttaan.
Avainsanat: perhetekijät, perherakenne, ahdistuneisuus, vuoroasuminen, nuori
ENGLISH ABSTRACT:
Changes in family factors, family relations and their connections to the well-being of children, have been well studied in Finland. Family structures such as dual-residence association of the children's well-being, has been less studied in Finland. The purpose of this study was to describe 8th and 9th grade girls and boys family factors and self-reported anxiety, as well as the relationship between them. It was also intended to study the background association of girls and boys self-reported anxiety. Results can be used for school health care developing and for early support designing for adolescents.
The used data in this study was received from the School Health Promotion study of National institute for health and welfare from the year 2013 (n = 96056). In this study the self-reported anxiety of adolescent was studied by the GAD-7 monitor. In the statistical analysis of the data was described family background, the family factors and self-reported anxiety by frequencies, percentages and the cross-tabulation. The links between the variables were studied by the t-test and chi-square test. Logistic regression was used to explore how family factors are related to adolescent anxiety.
The results of the study showed, that with girls anxiety was more common than with boys. 16 % of girls and 6 % of boys who were participating in the study was having moderate or serious anxiety. The grade, parents' employment situation, father s minor education, minor help received from the family to school difficulties, parents' unawareness of the adolescent friends and the places where the adolescent spend time on weekends and the discussion problems between the adolescent and the parents have a relation to girls' and boys' anxiety. Moreover all missed family meals were in relation with the commonly anxiety of girls. Family structure itself did not significantly explain the anxiety of boys and girls when the effect of all other family factors and family background factors for anxiety was standardized.
Based on the results it can be concluded that the background and family factors have a relation to girls and boys anxiety. Knowing all the factors related into anxiety helps to understand the value of the family in an adolescent s anxiety. In the future, it would be even more useful to study the experiential differences of the psychological well-being between the adolescent living in dual-residence and the adolescent living in another type of a family structure as well as the adolescent s capability to recognize their own anxiety factors.
Keywords: family factors, family structure, anxiety, dual-residence, adolescent