Miten kääntäjäopiskelijat reflektoivat ideologiaa? Kääntäminen vallan taistelukenttänä

Abstract

Kääntämisessä, kuten kaikessa viestinnässä, on kyse vallasta, josta kielenkäytön kentällä taistelevat erilaiset yksilöt, instituutiot ja ideologiat. Kääntäminen kielellisenä toimintona vaikuttaa sosiaalisen todellisuutemme valtasuhteisiin, jotka vastavuoroisesti myös ohjaavat kääntämistä. Vaikka vallan ja ideologian kysymykset ovat hyvin oleellisia kääntämisen kannalta, ne eivät välttämättä vielä saa ansaitsemaansa huomiota kääntämisen tutkimuksessa. Itse myös koen, että kääntämiseen liittyvät valta ja ideologia ovat olleet omana opiskeluaikanani läsnä opetuksessa suhteellisen vähän.

Kääntäjien tietoisuus vallasta lisää heidän omaa valtaansa työhönsä ja saattaa parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa, ja vallan mekanismeista tietoisina he voivat myös halutessaan tehdä kääntämisen suhteen ratkaisuja, jotka lisäävät tekstin vastaanottajien ideologiatietoisuutta. Lisääntyneen ideologiatietoisuuden myötä niin kääntäjät kuin lukijatkin voivat tehdä itse valintoja ja päätöksiä sen sijaan, että hegemoniset diskurssit ja normit tekevät sen heidän puolestaan.

Pro gradu -tutkielmassani selvitän, reflektoivatko kääntäjäopiskelijat tietoisesti vallan ja ideologian kysymyksiä käännösprosessissa ja kannustaako heidän saamansa ohjeistus ylipäätään tekemään niin. Käytän pääasiallisena tutkimusaineistonani opiskelijoiden laatimia käännöskommentteja Tampereen yliopistossa järjestetyiltä The Global Minotaur - sekä SAKA9 Käännösviestintä suomi saksa -opintojaksoilta. Toissijaisia aineistojani ovat kyseisten käännösten lähtötekstit sekä opiskelijoille annetut kommenttiohjeet.

Koska aineistoni koostuu eri tyyppisistä ja funktioisista teksteistä, sovellan analyysiini useita tutkimusmenetelmiä. Opiskelijoiden käännöskommenteista etsin valtaa ja ideologiaa koskevia huomioita sisällönanalyysin keinoin. Sovellan sisällönanalyysia myös kurssien kommenttiohjeisiin. Lähtöteksteille eli Giánis Varoufakisin The Global Minotaur -teokselle ja turistioppaan luettavaksi tarkoitetulle Lapuanjoki-aiheiselle tekstille teen diskurssianalyyttisen luennan, jolla pyrin selvittämään, sisältävätkö tekstit ylipäätään ideologisia piirteitä, jotka kääntäjien olisi hyvä huomioida.

Merkittävimmät teoriat tutkimukselleni ovat diskurssiteoria, kriittinen diskurssianalyysi ja Eagletonin ideologiateoria. Kaikki nämä ammentavat jossain määrin Foucault'n valtateoriasta.

Tutkimukseni osoittaa, että ainakin osalla otokseni opiskelijoita on jonkinlaisia valmiuksia havaita valtaan ja ideologiaan liittyviä seikkoja lähdeteksteissä ja käännösprosessissa muttei juuri välineitä käsitellä niitä. Nähdäkseni valtakysymysten käsittelyyn kannattaisikin panostaa opetuksessa esimerkiksi kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Perustelen myös, miksi käännöstieteen tutkimukseen ja opetukseen olisi järkevää ottaa yleisempään käyttöön ideologian käsite, sillä se on käyttökelpoisempi valtakysymysten käsittelyyn kuin laaja ja etnisiä konnotaatioita kantava kulttuurin käsite.