Lasten asuminen lastensuojelun alkuvaiheen asiakirjoissa
Siltala, Anne (2016)
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021742
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani sosiaalityöntekijöiden kirjauksia lasten asumisesta lastensuojelun alkuvaiheen asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä sosiaalityöntekijät lapsen tilanteesta dokumentoidessaan kirjaavat asumisesta ja miten sosiaalityöntekijän lastensuojelullinen arvio kiinnittyy asumisen kuvauksiin.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa aineistona on lastensuojelun alkuvaiheen asiakirjoista 111 palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetoa ja kuuden lapsen asiakaskertomus. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysia, jonka avulla olen muodostanut kolme asumisen teemaa. Teemat ovat dokumentteihin kirjattu lapsen asuminen, koti lastensuojelun tilannearvion näyttämönä sekä asumisen muutokset ja monipaikkainen asuminen lastensuojelullisena huolena.
Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät kirjaavat lapsen asumisen ihmissuhteiden kautta. Asumiseen liittyvät lastensuojelulliset huolet jakautuivat terveydellisiin huoliin ja taloudellisiin edellytyksiin. Kotikäynti näyttäytyi tärkeänä osana palvelutarpeen arvioita. Kotikäynnin merkityksessä korostui sen toimiminen lapsen tapaamispaikkana.
Sosiaalityöntekijät kirjasivat niukasti kodin fyysisiin puitteisiin liittyviä asioita. Selkeissä asumiseen liittyvissä huolissa oli yhteistä perheen oma aktiivisuus, sillä kaikissa niissä oli asia tullut vireille perheen äidin yhteydenotosta. Sen sijaan sosiaalityöntekijöiden nostaessa esille asumiseen liittyvää huolta, kiinnittyi arvio asumisen epävakauteen. Epävakaita tilanteita olivat lapsen asumisen ja tapaamisen sopimukseton tila sekä vuoroasumisen muutokset. Sosiaalityöntekijät dokumentoivat asumiseen liittyvän kannanoton, jos sillä oli merkitystä lastensuojelullisen huolen jatkumiseen tai päättymiseen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa aineistona on lastensuojelun alkuvaiheen asiakirjoista 111 palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetoa ja kuuden lapsen asiakaskertomus. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysia, jonka avulla olen muodostanut kolme asumisen teemaa. Teemat ovat dokumentteihin kirjattu lapsen asuminen, koti lastensuojelun tilannearvion näyttämönä sekä asumisen muutokset ja monipaikkainen asuminen lastensuojelullisena huolena.
Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät kirjaavat lapsen asumisen ihmissuhteiden kautta. Asumiseen liittyvät lastensuojelulliset huolet jakautuivat terveydellisiin huoliin ja taloudellisiin edellytyksiin. Kotikäynti näyttäytyi tärkeänä osana palvelutarpeen arvioita. Kotikäynnin merkityksessä korostui sen toimiminen lapsen tapaamispaikkana.
Sosiaalityöntekijät kirjasivat niukasti kodin fyysisiin puitteisiin liittyviä asioita. Selkeissä asumiseen liittyvissä huolissa oli yhteistä perheen oma aktiivisuus, sillä kaikissa niissä oli asia tullut vireille perheen äidin yhteydenotosta. Sen sijaan sosiaalityöntekijöiden nostaessa esille asumiseen liittyvää huolta, kiinnittyi arvio asumisen epävakauteen. Epävakaita tilanteita olivat lapsen asumisen ja tapaamisen sopimukseton tila sekä vuoroasumisen muutokset. Sosiaalityöntekijät dokumentoivat asumiseen liittyvän kannanoton, jos sillä oli merkitystä lastensuojelullisen huolen jatkumiseen tai päättymiseen.