Eduskuntavaaliehdokkaiden käsityksiä varhaiskasvatuksesta
Hakkarainen, Tiia (2016)
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021733
Tiivistelmä
Tutkielmani aihe on vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaiden käsitykset varhaiskasvatuksesta. Haastattelin kahdeksaa (n=8) vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokasta kahdeksasta eri puolueesta. Haastattelut tein aikavälillä joulukuu 2014-tammikuu 2015. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen lastentarha-aatteen, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista asemaa 1800-luvun lopulta nykyhetkeen sekä määrittelen yhteiskunnallisen, lainsäädännöllisen nykytilanteen sekä varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohdat. Tarkastelen aineistoa muun muassa Alilan ym. (2014) määrittelemien, varhaiskasvatukselle ja päivähoidolle annettujen tehtävien, polkuriippuvuuden (Mahon 2012) sekä varhaiskasvatuksen reformiaaltojen (Onnismaa 2010; Onnismaa, Paananen & Lipponen 2014) näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka menetelmänä olen käyttänyt fenomenografiaa. Aineiston olen tarkastellut fenomenografisesti ilmauksia etsien, jonka jälkeen olen luonut ilmauksista teemoja, alatason kategorioita sekä lopulliset tulokset kuvauskategorioiden muodossa. Kuvauskategoriat olen järjestänyt hierarkkisen systeemin mukaisesti. Tällaista systeemiä käytetään, kun kategorioiden kehittyneisyydessä on eroja.
Aineistosta löytyi lopulta kuusi kuvauskategoriaa: 1) Perheen tilanne määrittelee varhaiskasvatuksen tehtävän 2) Varhaiskasvatus kokonaisvaltaisen kasvun tarjoajana 3) Varhaiskasvatuksen kehittämisen haasteena varhaiskasvatuksen tehtävän tarkentumattomuus 4) Suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta 5) Varhaiskasvatuksen tärkeyttä liioitellaan sekä 6) Varhaiskasvatuksen tasa-arvotehtävä ja työvoimapoliittinen tehtävä limittyvät.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka menetelmänä olen käyttänyt fenomenografiaa. Aineiston olen tarkastellut fenomenografisesti ilmauksia etsien, jonka jälkeen olen luonut ilmauksista teemoja, alatason kategorioita sekä lopulliset tulokset kuvauskategorioiden muodossa. Kuvauskategoriat olen järjestänyt hierarkkisen systeemin mukaisesti. Tällaista systeemiä käytetään, kun kategorioiden kehittyneisyydessä on eroja.
Aineistosta löytyi lopulta kuusi kuvauskategoriaa: 1) Perheen tilanne määrittelee varhaiskasvatuksen tehtävän 2) Varhaiskasvatus kokonaisvaltaisen kasvun tarjoajana 3) Varhaiskasvatuksen kehittämisen haasteena varhaiskasvatuksen tehtävän tarkentumattomuus 4) Suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta 5) Varhaiskasvatuksen tärkeyttä liioitellaan sekä 6) Varhaiskasvatuksen tasa-arvotehtävä ja työvoimapoliittinen tehtävä limittyvät.