Akuutille alkoholihaimatulehdukselle altistavat geenit
Pakkanen, Pihla (2016)
Pakkanen, Pihla
2016
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606021732
Tiivistelmä
Akuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa Euroopan maissa ja alkoholi aiheuttaa Suomessa 70 % haimatulehdustapauksista. 2-3 % alkoholin suurkuluttajista sairastuu elämänsä aikana akuuttiin haimatulehdukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata toisiinsa kolmea potilasryhmää ja selvittää, oliko näiden ryhmien välillä eroa eri muuttujien suhteen.
Ensimmäisen ryhmän muodostivat yhden alkoholihaimatulehduksen sairastaneet, toiseen ryhmään kuuluivat potilaat, joilla on ollut vähintään kolme alkoholin aiheuttamaa haimatulehdusta ja kontrolliryhmään alkoholin suurkuluttajat, jotka eivät olleet sairastaneet haimatulehdusta. Haimatulehdus määriteltiin alkoholin aiheuttamaksi, kun muut etiologiset tekijät oli poissuljettu ja alkoholin suurkulutus varmistettu AUDIT-kyselyllä.
Ensimmäisen alkoholihaimatulehduksen sairastaneiden ryhmässä oli vähemmän naisia, heidän painoindeksinsä oli suurempi, he tupakoivat vähemmän ja käyttivät vähemmän huumausaineita kuin alkoholin suurkuluttajien muodostama kontrolliryhmä. Vertailuryhmän potilaat käyttivät viikossa enemmän alkoholia, heillä oli enemmän maksasairauksia ja heidän seerumin ionisoituneen kalsiumin pitoisuus oli suurempi. Toistuvia alkoholin aiheuttamia haimatulehduksia sairastaneiden ryhmässä oli enemmän miehiä kuin vertailuryhmässä, mutta kontrolliryhmän potilaat käyttivät viikoittain enemmän alkoholia, heidän AUDIT-pisteensä ja kerralla käyttämä alkoholimäärä olivat suurempia ja seerumin ionisoituneen kalsiumin pitoisuus oli korkeampi.
Työ tulee olemaan osa laajempaa tutkimusta, jossa selvitetään akuutille alkoholihaimatulehdukselle altistavia geenejä. Työssä todettiin, että kolmen potilasryhmän välillä on eroja tiettyjen muuttujien suhteen, joten nämä muuttujat tulee ottaa huomioon geenitutkimuksen tilastoanalyysia tehdessä.
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.
Ensimmäisen ryhmän muodostivat yhden alkoholihaimatulehduksen sairastaneet, toiseen ryhmään kuuluivat potilaat, joilla on ollut vähintään kolme alkoholin aiheuttamaa haimatulehdusta ja kontrolliryhmään alkoholin suurkuluttajat, jotka eivät olleet sairastaneet haimatulehdusta. Haimatulehdus määriteltiin alkoholin aiheuttamaksi, kun muut etiologiset tekijät oli poissuljettu ja alkoholin suurkulutus varmistettu AUDIT-kyselyllä.
Ensimmäisen alkoholihaimatulehduksen sairastaneiden ryhmässä oli vähemmän naisia, heidän painoindeksinsä oli suurempi, he tupakoivat vähemmän ja käyttivät vähemmän huumausaineita kuin alkoholin suurkuluttajien muodostama kontrolliryhmä. Vertailuryhmän potilaat käyttivät viikossa enemmän alkoholia, heillä oli enemmän maksasairauksia ja heidän seerumin ionisoituneen kalsiumin pitoisuus oli suurempi. Toistuvia alkoholin aiheuttamia haimatulehduksia sairastaneiden ryhmässä oli enemmän miehiä kuin vertailuryhmässä, mutta kontrolliryhmän potilaat käyttivät viikoittain enemmän alkoholia, heidän AUDIT-pisteensä ja kerralla käyttämä alkoholimäärä olivat suurempia ja seerumin ionisoituneen kalsiumin pitoisuus oli korkeampi.
Työ tulee olemaan osa laajempaa tutkimusta, jossa selvitetään akuutille alkoholihaimatulehdukselle altistavia geenejä. Työssä todettiin, että kolmen potilasryhmän välillä on eroja tiettyjen muuttujien suhteen, joten nämä muuttujat tulee ottaa huomioon geenitutkimuksen tilastoanalyysia tehdessä.
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.