Perhetekijöiden ja koulumenestyksen yhteys suomalaisten lukiolaisten itsearvioituun ahdistuneisuuteen
Väkevä, Anu (2016)
Väkevä, Anu
2016
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011724
Tiivistelmä
Mielenterveyden ongelmat ovat nuorilla suhteellisen yleisiä. Noin joka viides nuori kärsii jostakin mielenterveysongelmasta ja ahdistuneisuus on yksi tavallisimmista. Itsenäisyyttä hakevan nuoren elämässä perheellä on vielä suuri merkitys ja se voi toimia ahdistuneisuudelta suojaavana tekijänä. Lisäksi nuoren hyvinvointiin vaikuttaa se, miten hän pärjää koulussa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten lukiolaisten itsearvioitua ahdistuneisuutta sekä perhetekijöiden ja koulumenestyksen yhteyttä siihen. Tutkimuksen aineisto muodostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn vuonna 2013 vastanneista lukioiden 1. ja 2. luokan opiskelijoista (n=48581). Kattavuus oli 77 %. Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja prosenttiosuuksin sekä keski- ja hajontalukujen avulla. Ristiintaulukoinnin ja khinneliö-testin sekä logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin ahdistuneisuuden ja tausta- ja perhetekijöiden sekä koulumenestyksen välisiä yhteyksiä. Analyysit toteutettiin tytöille ja pojille erikseen.
Koko aineistossa tytöt (13,2 %) olivat ahdistuneempia kuin pojat (5,1 %). Taustatekijöistä ahdistuneisuuteen yhteydessä oleva tekijä sekä tytöillä että pojilla oli läheisen alkoholin liikakäyttö. Vanhempien työttömyys oli yhteydessä ahdistuneisuuteen tytöillä silloin, jos toinen vanhempi oli ollut työttömänä ja pojilla taas, jos molemmat vanhemmat olivat olleet työttömänä kuluneen vuoden aikana. Näiden lisäksi tyttöjen ahdistuneisuuteen oli yhteydessä asuminen muun aikuisen kuin vanhemman kanssa. Nuoren ahdistuneisuuteen yhteydessä olevia perhetekijöitä olivat sekä tytöillä että pojilla vanhempien vähäinen apu koulunkäyntiin, huono nuoren ystävien tunteminen sekä keskustelun vähyys nuoren ja vanhempien välillä. Näiden lisäksi tytöillä ahdistuneisuuteen yhteydessä oleva tekijä oli heikko tai keskinkertainen koulumenestys, eli jos keskiarvo oli ≤ 7,9. Pojilla ahdistuneisuuden ja koulumenestyksen välistä yhteyttä ei havaittu.
Tulosten mukaan perheeseen liittyvillä tekijöillä sekä tytöillä että pojilla ja koulumenestyksellä tytöillä on yhteys nuoren ahdistuneisuuteen. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää opiskelijaterveydenhuollossa tai muussa toimipisteessä, josta nuori tai perhe hakee apua. Ammattihenkilön kyky tunnistaa ja ottaa puheeksi nuoren ahdistuneisuus ja tietämys perhetekijöiden ja koulumenestyksen yhteydestä siihen, on merkityksellistä nuoren ja perheen avun saamisen kannalta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten lukiolaisten itsearvioitua ahdistuneisuutta sekä perhetekijöiden ja koulumenestyksen yhteyttä siihen. Tutkimuksen aineisto muodostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn vuonna 2013 vastanneista lukioiden 1. ja 2. luokan opiskelijoista (n=48581). Kattavuus oli 77 %. Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja prosenttiosuuksin sekä keski- ja hajontalukujen avulla. Ristiintaulukoinnin ja khinneliö-testin sekä logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin ahdistuneisuuden ja tausta- ja perhetekijöiden sekä koulumenestyksen välisiä yhteyksiä. Analyysit toteutettiin tytöille ja pojille erikseen.
Koko aineistossa tytöt (13,2 %) olivat ahdistuneempia kuin pojat (5,1 %). Taustatekijöistä ahdistuneisuuteen yhteydessä oleva tekijä sekä tytöillä että pojilla oli läheisen alkoholin liikakäyttö. Vanhempien työttömyys oli yhteydessä ahdistuneisuuteen tytöillä silloin, jos toinen vanhempi oli ollut työttömänä ja pojilla taas, jos molemmat vanhemmat olivat olleet työttömänä kuluneen vuoden aikana. Näiden lisäksi tyttöjen ahdistuneisuuteen oli yhteydessä asuminen muun aikuisen kuin vanhemman kanssa. Nuoren ahdistuneisuuteen yhteydessä olevia perhetekijöitä olivat sekä tytöillä että pojilla vanhempien vähäinen apu koulunkäyntiin, huono nuoren ystävien tunteminen sekä keskustelun vähyys nuoren ja vanhempien välillä. Näiden lisäksi tytöillä ahdistuneisuuteen yhteydessä oleva tekijä oli heikko tai keskinkertainen koulumenestys, eli jos keskiarvo oli ≤ 7,9. Pojilla ahdistuneisuuden ja koulumenestyksen välistä yhteyttä ei havaittu.
Tulosten mukaan perheeseen liittyvillä tekijöillä sekä tytöillä että pojilla ja koulumenestyksellä tytöillä on yhteys nuoren ahdistuneisuuteen. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää opiskelijaterveydenhuollossa tai muussa toimipisteessä, josta nuori tai perhe hakee apua. Ammattihenkilön kyky tunnistaa ja ottaa puheeksi nuoren ahdistuneisuus ja tietämys perhetekijöiden ja koulumenestyksen yhteydestä siihen, on merkityksellistä nuoren ja perheen avun saamisen kannalta.