"Täydellinen ykköspari" : Sauli Niinistön ja Jenni Haukion populaarien henkilökuvien kerronnananalyysi ja presidenttiparin intiimin toimijuuden rakentuminen
Väänänen, Ilari (2016)
Väänänen, Ilari
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011718
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tutkin presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion henkilökuvia osana aikakauslehtijulkisuuden kerronnananalyysiä. Presidenttiparin henkilökuvissa huomioni on aikakauslehtijulkisuuden tavoissa tuottaa kuvaa presidentistä poliitikon henkilökohtaisen ja yksityisen roolin kautta. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenäni on, minkälaisen intiimin kertomuksen populaarilehdistö rakentaa presidentistä ja minkälainen kuva presidentistä muodostuu sen kautta? Toinen kysymykseni on, kuinka presidentin ja hänen puolisonsa populaarijulkisuudessa rakentuvassa poliittisessa toimijuudessa näkyvät maanläheiset, arkisuuden ja tavallisuuden kuvaukset osana presidentin yksityiselämän kerrontaa?
Teoreettisessa tarkastelussani käsittelen politiikan ja julkisuuden muutosta ja muutoksen vaikutuksia suhteessa politiikan tekemisen tapoihin ja poliittisten johtajien johtajuustyyleihin. Samalla tarkastelen teoreettisesti aikakauslehtiä osana politiikan julkisuuden kokonaisuutta. Aineistoni koostuu presidentin ja hänen puolisonsa aikakauslehtien tekemistä henkilökuvista ja -haastatteluista. Tutkielmassa olen kiinnostunut populaarien henkilökuvien kerronnassa sen tavoista puhutella lukijoitaan tunteisiin vetoavina henkilökertomuksina. Analyysimetodina tutkielmassa ovat henkilökuvien kerronnan temaattinen luenta ja henkilökuvien tuottamien poliittisen toimijuuden roolien ja subjektiasemien kuvauksien semioottinen analyysi.
Aineistoni analyysin perusteella Niinistöstä ja Haukiosta kirjoitetuissa henkilökuvissa tuotettiin paljon henkilökohtaiseen elämään painottuvaa kerrontaa, joissa näkyivät toimijan arkisuuden, harrastusten ja tavallisuuden kuvaukset. Tässä mielessä presidentille ja hänen puolisolleen tarjottiin paikkoja tuottaa itsestään maanläheistä ja inhimillistä julkista kuvaa. Niinistöstä välittyikin aikakauslehtijulkisuudessa kuva tavallisesta, luotettavasta ja rauhallisesta miehestä, mikä tukee Niinistön johtajuuden kansanomaisuutta. Analyysini selkein tulos on, että Niinistö ja Haukio halusivat rajata pois yksityisen roolinsa ja henkilökohtaisen elämänsä populaarijulkisuuden käsittelystä, mikä voidaan tulkita niin, etteivät Niinistö ja Haukio ole halukkaita hyödyntämään populaarin julkisuuden tuomaa näkyvyyttä julkisessa roolissaan.
Teoreettisessa tarkastelussani käsittelen politiikan ja julkisuuden muutosta ja muutoksen vaikutuksia suhteessa politiikan tekemisen tapoihin ja poliittisten johtajien johtajuustyyleihin. Samalla tarkastelen teoreettisesti aikakauslehtiä osana politiikan julkisuuden kokonaisuutta. Aineistoni koostuu presidentin ja hänen puolisonsa aikakauslehtien tekemistä henkilökuvista ja -haastatteluista. Tutkielmassa olen kiinnostunut populaarien henkilökuvien kerronnassa sen tavoista puhutella lukijoitaan tunteisiin vetoavina henkilökertomuksina. Analyysimetodina tutkielmassa ovat henkilökuvien kerronnan temaattinen luenta ja henkilökuvien tuottamien poliittisen toimijuuden roolien ja subjektiasemien kuvauksien semioottinen analyysi.
Aineistoni analyysin perusteella Niinistöstä ja Haukiosta kirjoitetuissa henkilökuvissa tuotettiin paljon henkilökohtaiseen elämään painottuvaa kerrontaa, joissa näkyivät toimijan arkisuuden, harrastusten ja tavallisuuden kuvaukset. Tässä mielessä presidentille ja hänen puolisolleen tarjottiin paikkoja tuottaa itsestään maanläheistä ja inhimillistä julkista kuvaa. Niinistöstä välittyikin aikakauslehtijulkisuudessa kuva tavallisesta, luotettavasta ja rauhallisesta miehestä, mikä tukee Niinistön johtajuuden kansanomaisuutta. Analyysini selkein tulos on, että Niinistö ja Haukio halusivat rajata pois yksityisen roolinsa ja henkilökohtaisen elämänsä populaarijulkisuuden käsittelystä, mikä voidaan tulkita niin, etteivät Niinistö ja Haukio ole halukkaita hyödyntämään populaarin julkisuuden tuomaa näkyvyyttä julkisessa roolissaan.