Hoitotyön johtajien johtamisosaaminen kaupungin sairaalassa hoitotyöntekijöiden arvioimana
Lehtonen, Mia-Riitta (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Lehtonen, Mia-Riitta
2016
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011717
Tiivistelmä
Tausta: Hoitotyön johtajien osaamisen mittaaminen koetaan kansainvälisesti tärkeäksi, koska johtamisosaamista parantamalla voidaan parantaa koko organisaation menestystä. Hoitotyön johtajat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon suurimman ammattiryhmän, hoitotyöntekijöiden, johtamisesta. Aikaisempi kirjallisuus painottuu suurelta osin johtamisosaamisen määrittelyyn, eikä osaamisen arviointiin. Laaja-alaisen johtamisosaamisen arviointi hoitohenkilökunnan näkökulmasta puuttuu.
Tarkoitus: Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata kaupungin sairaalassa työskentelevien hoitotyön johtajien johtamisosaamista hoitohenkilökunnan arvioimana. Hoitotyön johtajalla tarkoitetaan osastonhoitajaa tai vastaavaa hoitohenkilökunnan lähiesimiehenä toimivaa johtajaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyön johtajien osaamisen nykytilasta ja tehdä johtamisosaamista näkyvämmäksi.
Menetelmät ja aineisto: Tutkimuksen aineisto kerättiin yhden kaupungin sairaalan hoitotyöntekijöiltä (n=166) sähköisenä kyselynä helmikuussa 2016 ja aineisto analysoitiin tilastollisesti. Hoitotyöntekijät arvioivat lähiesimiehensä johtamisosaamista johtamisosaamisen arviointiin kehitetyn Nurse Managers Leadership and Management Competencies (NMLMC) -mittarin avulla. Mittari on kehitetty johtajien itsearviointiin ja tätä tutkimusta varten modifioitu henkilökunnan vastattavaksi.
Tulokset: Hoitotyön johtajien osaaminen arvioitiin kokonaisuudessaan keskimäärin melko hyväksi. Yleisen osaamisen parhaimmaksi osa-alueeksi arvioitiin ammatillinen osaaminen ja uskottavuus sekä heikoimmaksi palveluiden käynnistäminen ja innovaatiot. Erityisosaamisessa parhaimmaksi arvioitiin substanssiosaaminen ja heikoimmaksi kehittämisosaaminen. Hoitotyöntekijöiden arviointi hoitotyön johtajien osaamisesta oli yhteydessä hoitotyöntekijöiden koulutukseen, työkokemukseen, organisaation palvelulinjaan sekä tietoon lähiesimiehen koulutuksesta.
Johtopäätökset: Ammatillinen osaaminen on hoitotyöntekijöiden näkökulmasta merkittävä osa hoitotyön johtajan osaamista. Johtajan koulutuksen, osaamisen ja työn monipuolinen sekä avoin esiin tuominen hoitohenkilökunnalle auttaa johtajaa samaan lisää arvostusta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön johtajien koulutuksen suunnitteluun ja lisäksi saadaan arvokasta tietoa siitä, miten hoitotyön johtaminen näyttäytyy hoitotyöntekijöille. Jatkossa on tarpeen kehittää tiivis hoitotyön johtajien osaamisen arviointiin soveltuva mittari, jolla osaamista voidaan arvioida useammasta eri näkökulmasta hoitotyön eri ympäristöissä.
Tarkoitus: Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata kaupungin sairaalassa työskentelevien hoitotyön johtajien johtamisosaamista hoitohenkilökunnan arvioimana. Hoitotyön johtajalla tarkoitetaan osastonhoitajaa tai vastaavaa hoitohenkilökunnan lähiesimiehenä toimivaa johtajaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotyön johtajien osaamisen nykytilasta ja tehdä johtamisosaamista näkyvämmäksi.
Menetelmät ja aineisto: Tutkimuksen aineisto kerättiin yhden kaupungin sairaalan hoitotyöntekijöiltä (n=166) sähköisenä kyselynä helmikuussa 2016 ja aineisto analysoitiin tilastollisesti. Hoitotyöntekijät arvioivat lähiesimiehensä johtamisosaamista johtamisosaamisen arviointiin kehitetyn Nurse Managers Leadership and Management Competencies (NMLMC) -mittarin avulla. Mittari on kehitetty johtajien itsearviointiin ja tätä tutkimusta varten modifioitu henkilökunnan vastattavaksi.
Tulokset: Hoitotyön johtajien osaaminen arvioitiin kokonaisuudessaan keskimäärin melko hyväksi. Yleisen osaamisen parhaimmaksi osa-alueeksi arvioitiin ammatillinen osaaminen ja uskottavuus sekä heikoimmaksi palveluiden käynnistäminen ja innovaatiot. Erityisosaamisessa parhaimmaksi arvioitiin substanssiosaaminen ja heikoimmaksi kehittämisosaaminen. Hoitotyöntekijöiden arviointi hoitotyön johtajien osaamisesta oli yhteydessä hoitotyöntekijöiden koulutukseen, työkokemukseen, organisaation palvelulinjaan sekä tietoon lähiesimiehen koulutuksesta.
Johtopäätökset: Ammatillinen osaaminen on hoitotyöntekijöiden näkökulmasta merkittävä osa hoitotyön johtajan osaamista. Johtajan koulutuksen, osaamisen ja työn monipuolinen sekä avoin esiin tuominen hoitohenkilökunnalle auttaa johtajaa samaan lisää arvostusta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön johtajien koulutuksen suunnitteluun ja lisäksi saadaan arvokasta tietoa siitä, miten hoitotyön johtaminen näyttäytyy hoitotyöntekijöille. Jatkossa on tarpeen kehittää tiivis hoitotyön johtajien osaamisen arviointiin soveltuva mittari, jolla osaamista voidaan arvioida useammasta eri näkökulmasta hoitotyön eri ympäristöissä.