Nainen, mies vai drag-tähti? - Conchita Wurst ja media
Paija, Ella (2016)
2016
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011709
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitän, millä tavoilla Eurovision laulukilpailut vuonna 2014 voittaneesta Conchita Wurstin parrakkaan naisen hahmosta kirjoitettiin suomalaisessa mediassa. Tutkimusaineistoni koostuu suosituimpien verkkouutispalveluiden, Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Iltalehden ja YLE Uutisten, Conchita Wurstia käsittelevistä artikkeleista aikavälillä 25.4.-31.5.2014. Analysoin aineistoani kategoria- ja diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksessani kysyn, 1) miten Conchita Wurstin hahmo luokiteltiin mediassa ja 2) mihin Conchita Wurstin hahmoa käytettiin mediassa.
Tutkimuksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ovat drag queen -ilmiön teoretisoinneissa. Drag queeneyden miellän tässä tutkimuksessa arkielämästä poikkeavan sukupuoliroolin omaksumiseksi yleisön edessä. Conchita Wurst on omien sanojensa mukaan lähtökohdiltaan poliittinen drag queen -hahmo. Pyrin asettamaan Conchita Wurstin hahmon drag queen -kentälle esittelemällä erilaisia drag queen -tyylejä. Samalla pohdin sitä, miten erilaiset drag queen -tyylit suhteutuvat tutkijoita kiinnostaneeseen kysymykseen drag queeneyden ja heteronormatiivisuuden suhteesta.
Tutkimukseni selkeä ja ilmeinen tulos on, että Conchita Wurstin hahmo ei sovi heteronormatiiviseen sukupuolijärjestykseen, vaan pyrkii haastamaan sukupuoleen liitettyjä ennakko-oletuksia. Kategoria-analyysia käyttämällä osoitan, että Conchita Wurstin hahmo luokitellaan "parrakkaaksi naiseksi", joka sisältää sekä miehen että naisen kategorian. Miehen ja naisen kategorian yhtäaikainen läsnäolo tulee mahdolliseksi luokittelemalla Conchita Wurst drag queen -hahmoksi. Tutkimissani mediateksteissä korostetaan mieheyttä alkuperäisenä ja pohjimmaisena sukupuolikategoriana, kun taas drag esitetään hetkellisenä siirtymänä naisen kategoriaan. Drag queenin naiseus on siis rooli tai esitys, joka rakentuu mieheyden päälle. Samanaikaisesti Conchita Wurst luokitellaan epätyypilliseksi drag queeniksi, ja hänen hahmonsa luokittelemista transsukupuoliseksi pohditaan. Lisäksi Conchita Wurstin hahmoa voi tulkita queer-utopistisena välähdyksenä, jossa heteronormatiiviset sukupuolen ja seksuaalisuuden luokittelut menettävät merkitystään.
Conchita Wurstin hahmoa käytetään analysoimassani media-aineistossa samanaikaisesti sekä puolustamaan suvaitsevaisuutta että vastustamaan homo- ja transfobiaa. Esitän, että suvaitsevaisuuden ja homo- ja transfobian vastakkainasettelu muodostaa hegemonisen diskurssin, jossa Conchita näyttäytyy Euroopan itä-länsi-jakoa syventävänä hahmona. Analysoimani aineiston perusteella voi myös väittää, että analysoimani mediat esittävät Conchita Wurstin hahmon, ja tähän liitetyn suvaitsevaisuuden diskurssin suomalaisille lukijoilleen läheiseksi. Samaan aikaan tutkimassani mediassa homo- ja transfobinen ajatustapa etäännytetään Itä-Eurooppaan ja erityisesti Venäjälle. Väitän, että suvaitsevaisuuden puolustamisella ja homo- ja transfobian etäännyttämisellä, pyritään vahvistamaan Suomen paikkaa suvaitsevaisena ja liberaalina länsieurooppalaisena valtiona.
Tutkimuksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ovat drag queen -ilmiön teoretisoinneissa. Drag queeneyden miellän tässä tutkimuksessa arkielämästä poikkeavan sukupuoliroolin omaksumiseksi yleisön edessä. Conchita Wurst on omien sanojensa mukaan lähtökohdiltaan poliittinen drag queen -hahmo. Pyrin asettamaan Conchita Wurstin hahmon drag queen -kentälle esittelemällä erilaisia drag queen -tyylejä. Samalla pohdin sitä, miten erilaiset drag queen -tyylit suhteutuvat tutkijoita kiinnostaneeseen kysymykseen drag queeneyden ja heteronormatiivisuuden suhteesta.
Tutkimukseni selkeä ja ilmeinen tulos on, että Conchita Wurstin hahmo ei sovi heteronormatiiviseen sukupuolijärjestykseen, vaan pyrkii haastamaan sukupuoleen liitettyjä ennakko-oletuksia. Kategoria-analyysia käyttämällä osoitan, että Conchita Wurstin hahmo luokitellaan "parrakkaaksi naiseksi", joka sisältää sekä miehen että naisen kategorian. Miehen ja naisen kategorian yhtäaikainen läsnäolo tulee mahdolliseksi luokittelemalla Conchita Wurst drag queen -hahmoksi. Tutkimissani mediateksteissä korostetaan mieheyttä alkuperäisenä ja pohjimmaisena sukupuolikategoriana, kun taas drag esitetään hetkellisenä siirtymänä naisen kategoriaan. Drag queenin naiseus on siis rooli tai esitys, joka rakentuu mieheyden päälle. Samanaikaisesti Conchita Wurst luokitellaan epätyypilliseksi drag queeniksi, ja hänen hahmonsa luokittelemista transsukupuoliseksi pohditaan. Lisäksi Conchita Wurstin hahmoa voi tulkita queer-utopistisena välähdyksenä, jossa heteronormatiiviset sukupuolen ja seksuaalisuuden luokittelut menettävät merkitystään.
Conchita Wurstin hahmoa käytetään analysoimassani media-aineistossa samanaikaisesti sekä puolustamaan suvaitsevaisuutta että vastustamaan homo- ja transfobiaa. Esitän, että suvaitsevaisuuden ja homo- ja transfobian vastakkainasettelu muodostaa hegemonisen diskurssin, jossa Conchita näyttäytyy Euroopan itä-länsi-jakoa syventävänä hahmona. Analysoimani aineiston perusteella voi myös väittää, että analysoimani mediat esittävät Conchita Wurstin hahmon, ja tähän liitetyn suvaitsevaisuuden diskurssin suomalaisille lukijoilleen läheiseksi. Samaan aikaan tutkimassani mediassa homo- ja transfobinen ajatustapa etäännytetään Itä-Eurooppaan ja erityisesti Venäjälle. Väitän, että suvaitsevaisuuden puolustamisella ja homo- ja transfobian etäännyttämisellä, pyritään vahvistamaan Suomen paikkaa suvaitsevaisena ja liberaalina länsieurooppalaisena valtiona.