Vapaiden pääomaliikkeiden vaikutukset talouskasvuun siirtymätalouksissa sekvensointiteorian näkökulmasta - Onnistuuko Kiinan rahoitusmarkkinareformi?
Marttinen, Anni (2016)
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606011703
Tiivistelmä
Tutkimukseni perimmäinen tarkoitus on pyrkiä vastaamaan kysymykseen, onnistuuko Kiinan rahoitusmarkkinareformi, ja selvittää onnistumista edesauttavat tekijät, ja riskit sen epäonnistumiseen. Tutkimuksessani vertaan Aasian kriisiä vuonna 1997 koetelleen valtioiden tilannetta Kiinan nykytilanteeseen ja kehitykseen. Keskityn työssäni erityisesti kirjallisuudessa yleisesti kutsuttuun sekvensointiteoriaan (theory on sequencing), joka viittaa rahoitusmarkkinareformin implementointitaktiikkaan. Tutkijat ja julkiset virastot kuten IMF (kansainvälinen valuuttarahasto) on esittänyt omat suosituksensa siitä mitä rahoitusmarkkinareformeja tulisi tehdä ennen pääomavirtojen avaamista ja missä järjestyksessä pääomavirtoja tulisi avata.
Kiina on aloittanut siirtymän suunnitelmataloudesta kohti markkinataloutta 1990-luvulla. Siirtymä alkoi vaihtokaupan avaamisesta, jota tutkijat kuten McKinnon suosittelevat avattavan ennen pääomaliikkeitä. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan Kiina on poistanut rajoitteita ulkomaalaisten suorien sijoitusten markkinoilta, velkakirjalaina- ja osakemarkkinoilta ja avannut pankkien väliset korkomarkkinat. Rahoitusmarkkinareformi on kuitenkin altistanut globaalit markkinat korkealle volatiliteetille, ja markkinoiden luottamus Kiinaan horjuu. Uusilla markkinoilla toimii pätkäsijoittajia, ja siksi siirtymätaloudet ovat taipuvaisia altistumaan sijoittajien spekulatiivisille hyökkäyksille.
Tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus alan empiiriisiin ja teoreettisiin tutkimuksiin. Teoriat jakautuvat eri koulukuntiin idelogioiden mukaan Neoklassiseen ja behavioraaliseen koulukuntaan. Alan tutkimuskenttä on vaikeasti tulkittava eikä koheesiota vapaiden pääomaliikkeiden taloudellisista vaikutuksista ole, mikä johtuu mallien kykenemättömyydestä huomioida markkinoiden eläimellisiä voimia. Estimaattoreiden tulkittavuutta rajoittaa endogeenisuusharha eikä vapaiden pääomaliikkeiden kausaalivaikutuksia voida kommentoida. Arteta, Eichengreen & Wyplosz (2001) osoittavat, että talouden makrovakaudella ja instituutioiden syvyydellä on merkitsevä rooli vapaiden pääomaliikkeiden vaikutuksissa talouskasvuun.
Kiina on aloittanut siirtymän suunnitelmataloudesta kohti markkinataloutta 1990-luvulla. Siirtymä alkoi vaihtokaupan avaamisesta, jota tutkijat kuten McKinnon suosittelevat avattavan ennen pääomaliikkeitä. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan Kiina on poistanut rajoitteita ulkomaalaisten suorien sijoitusten markkinoilta, velkakirjalaina- ja osakemarkkinoilta ja avannut pankkien väliset korkomarkkinat. Rahoitusmarkkinareformi on kuitenkin altistanut globaalit markkinat korkealle volatiliteetille, ja markkinoiden luottamus Kiinaan horjuu. Uusilla markkinoilla toimii pätkäsijoittajia, ja siksi siirtymätaloudet ovat taipuvaisia altistumaan sijoittajien spekulatiivisille hyökkäyksille.
Tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus alan empiiriisiin ja teoreettisiin tutkimuksiin. Teoriat jakautuvat eri koulukuntiin idelogioiden mukaan Neoklassiseen ja behavioraaliseen koulukuntaan. Alan tutkimuskenttä on vaikeasti tulkittava eikä koheesiota vapaiden pääomaliikkeiden taloudellisista vaikutuksista ole, mikä johtuu mallien kykenemättömyydestä huomioida markkinoiden eläimellisiä voimia. Estimaattoreiden tulkittavuutta rajoittaa endogeenisuusharha eikä vapaiden pääomaliikkeiden kausaalivaikutuksia voida kommentoida. Arteta, Eichengreen & Wyplosz (2001) osoittavat, että talouden makrovakaudella ja instituutioiden syvyydellä on merkitsevä rooli vapaiden pääomaliikkeiden vaikutuksissa talouskasvuun.