Journalismia ja jotain muuta. Tiedotusopin määrittyminen Tampereen yliopistossa vuoden 2014 pro gradu -tutkielmien perusteella.
Pulkkinen, Saara-Maria (2016)
Pulkkinen, Saara-Maria
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271700
Tiivistelmä
Viestintätutkimuksessa on perinteisesti kipuiltu alan itseymmärryksen kanssa. Niin tutkimuksen teoria, sen kohde kuin menetelmätkin ovat olleet jatkuvassa murroksessa. Pro gradu -tutkielma kartoittaa viestintätutkimuksen kenttää Tampereen yliopistossa vuonna 2014 valmistuneiden tiedotusopin oppiaineen gradujen perusteella. Sen tarkoituksena on selvittää, miten yliopistossa tiedotusoppia opiskelleet graduntekijät itse hahmottavat tutkimusalaa ja peilata näitä käsityksiä aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen ja viestintätutkimuksen kenttää kartoittaviin tutkimuksiin. Millaisten aihealueiden ja menetelmien opiskelijat kokevat soveltuvan tiedotusopin graduihin, ja mitä heidän valintansa kertovat sekä viestintätutkimuksesta että sen opetuksesta Tampereella?
Tutkielman perusoletuksena on, että tieteellistä kommunikaatiota tarkastelemalla voi hahmottaa tieteen sisällä tapahtuvia keskusteluja ja tutkimusalan kehitystä. Siksi tutkielman empiirisessä osuudessa tutkitaan juuri tätä kommunikaatiota: aineistona on 58 tiedotusopin gradututkielmaa vuodelta 2014. Näitä graduja tutkitaan työssä sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällinen tutkimus edustaa bibliometristä lähdeanalyysiä. Siinä aineiston perusjoukosta on valittu satunnaisotannalla 10 lähdeluetteloa, joiden sisältämät lähdeteokset on taulukoitu ja luokiteltu muun muassa niiden kielen, iän ja alkuperän perusteella. Vaikka bibliometriikka sisältää omat ongelmansa, tutkimus lähtee siitä, että gradujen lähdekirjallisuus kertoo niiden sisällöstä.
Tutkielman laadullinen osuus on toteutettu analysoimalla aineiston pro gradujen tiivistelmät. Tiivistelmistä on selvitetty sekä gradujen teemoja että niiden tieteellisiä teoriataustoja ja metodeja. Nämä tiedot on kerätty havaintomatriisiin, jonka pohjalta graduja voitiin ryhmitellä laajempiin kokonaisuuksiin esimerkiksi niiden suhteessa teoriaan, sisältöön tai journalistiseen työhön.
Tuloksena havaittiin, että viestintätutkimuksesta Tampereen yliopiston tiedotusopin pro gradujen pohjalta piirtyvä kuva on pitkälti yhteneväinen aikaisempien selvitysten ja alan tutkijoiden käsitysten kanssa. Tutkimusta tehdään monipuolisista aiheista, mutta sitä leimaa usein menetelmällinen ja kontekstuaalinen hajanaisuus sekä teoreettinen keveys. Yleisiä piirteitä tarkastelluissa graduissa ovat muun muassa vahva keskittyminen journalismiin, erityisesti sen sisältöihin, ja laadulliset tutkimusmenetelmät. Tutkielmien lähteet ovat lähes yksinomaisesti joko suomen- tai englanninkielisiä, ja lähdekirjallisuus on iältään suhteellisen tuoretta.
Yksi tutkielman merkittävimmistä havainnoista on journalismin tuotantoa ja journalistiprofessiota koskevan tutkimuksen suuri määrä aineistossa. Journalistisia työkäytäntöjä ja toimittajien itseymmärrystä käsittelevää tutkimusta oli niin paljon, että se nousee omaksi tutkimuslinjakseen, jonka käsittelyyn opiskelijat kuitenkin aineiston perusteella tuntuvat kaipaavan enemmän teoreettisia ja menetelmällisiä keinoja.
Tutkielman perusoletuksena on, että tieteellistä kommunikaatiota tarkastelemalla voi hahmottaa tieteen sisällä tapahtuvia keskusteluja ja tutkimusalan kehitystä. Siksi tutkielman empiirisessä osuudessa tutkitaan juuri tätä kommunikaatiota: aineistona on 58 tiedotusopin gradututkielmaa vuodelta 2014. Näitä graduja tutkitaan työssä sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällinen tutkimus edustaa bibliometristä lähdeanalyysiä. Siinä aineiston perusjoukosta on valittu satunnaisotannalla 10 lähdeluetteloa, joiden sisältämät lähdeteokset on taulukoitu ja luokiteltu muun muassa niiden kielen, iän ja alkuperän perusteella. Vaikka bibliometriikka sisältää omat ongelmansa, tutkimus lähtee siitä, että gradujen lähdekirjallisuus kertoo niiden sisällöstä.
Tutkielman laadullinen osuus on toteutettu analysoimalla aineiston pro gradujen tiivistelmät. Tiivistelmistä on selvitetty sekä gradujen teemoja että niiden tieteellisiä teoriataustoja ja metodeja. Nämä tiedot on kerätty havaintomatriisiin, jonka pohjalta graduja voitiin ryhmitellä laajempiin kokonaisuuksiin esimerkiksi niiden suhteessa teoriaan, sisältöön tai journalistiseen työhön.
Tuloksena havaittiin, että viestintätutkimuksesta Tampereen yliopiston tiedotusopin pro gradujen pohjalta piirtyvä kuva on pitkälti yhteneväinen aikaisempien selvitysten ja alan tutkijoiden käsitysten kanssa. Tutkimusta tehdään monipuolisista aiheista, mutta sitä leimaa usein menetelmällinen ja kontekstuaalinen hajanaisuus sekä teoreettinen keveys. Yleisiä piirteitä tarkastelluissa graduissa ovat muun muassa vahva keskittyminen journalismiin, erityisesti sen sisältöihin, ja laadulliset tutkimusmenetelmät. Tutkielmien lähteet ovat lähes yksinomaisesti joko suomen- tai englanninkielisiä, ja lähdekirjallisuus on iältään suhteellisen tuoretta.
Yksi tutkielman merkittävimmistä havainnoista on journalismin tuotantoa ja journalistiprofessiota koskevan tutkimuksen suuri määrä aineistossa. Journalistisia työkäytäntöjä ja toimittajien itseymmärrystä käsittelevää tutkimusta oli niin paljon, että se nousee omaksi tutkimuslinjakseen, jonka käsittelyyn opiskelijat kuitenkin aineiston perusteella tuntuvat kaipaavan enemmän teoreettisia ja menetelmällisiä keinoja.