Marginaalista marginaaliin? Taloudellisen syrjäytymisen vaikutus poliittiseen kiinnittymiseen
Rasi, Erkki (2016)
Rasi, Erkki
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271697
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee taloudellisen syrjäytymisen vaikutusta poliittiseen kiinnittymiseen: ovatko taloudellisesti huono-osaisemmat kansalaiset muita heikommin kiinnittyneitä politiikkaan? Taloudellinen syrjäytyminen on yksi laajemman syrjäytymisen käsitteen ulottuvuuksista. Taloudellisella syrjäytymisellä viitataan tutkielmassa syrjäytymiseen työmarkkinoilta sekä palveluiden ja hyödykkeiden kuluttamisesta. Poliittinen kiinnittyminen puolestaan ymmärretään tutkielmassa poliittisten asenteiden ja konkreettisen poliittisen osallistumisen muodostamaksi kokonaisuudeksi.
Aiemman tutkimuksen perusteella eri väestöryhmien väliset erot kiinnittymisessä politiikkaan johtuvat muun muassa resursseista, kuten tuloista ja käytettävissä olevasta ajasta. Joillakin väestöryhmillä käytettävissä olevat resurssit ovat keskimäärin muita niukemmat, minkä vuoksi osallistumisesta saatavien hyötyjen ja siitä aiheutuvien kulujen suhdekin on huonompi. Tämän vuoksi taloudellisesti syrjäytyneiden poliittinen kiinnittyminen voi olla muuta väestöä heikompaa.
Olen tutkinut taloudellisen syrjäytymisen vaikutusta poliittiseen kiinnittymiseen analysoimalla European Social Surveyn vuoden 2008 aineistoa ristiintaulukoinnein sekä lineaarisen ja logistisen regression avulla. Tulosten perusteella etenkin hyödykkeiden ja palveluiden käytöstä syrjäytyminen vaikuttaa heikentävästi poliittiseen kiinnittymiseen. Hyödykkeiden ja palveluiden kuluttamisesta syrjäytymistä on mitattu kysymyksillä siitä, millaiseksi vastaaja kokee kotitaloutensa tulojen riittävyyden ja siitä, kuinka vaikeaksi vastaaja kokee vaikeuden lainata rahaa taloudellisten ongelmien yllättäessä. Työmarkkinoilta syrjäytyminen, jonka mittareina on käytetty työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyden kokemista, ei puolestaan heikennä poliittista kiinnittymistä läheskään yhtä paljoa. Pitkäaikaistyöttömyyden kokeminen ei vaikuta yhteenkään poliittisen kiinnittymisen mittariin alentavasti, kun taas työttömyys alentaa todennäköisyyttä äänestää tai käyttää uusia osallistumisen muotoja, kuten mielenosoituksiin osallistumista. Poliittisiin asenteisiin työttömyydellä ja pitkäaikaistyöttömyyden kokemisella ei sen sijaan ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.
Tutkielman tulosten perusteella taloudellisesta syrjäytymisestä on demokratian toimivuudenkin kannalta syytä olla huolissaan: Taloudellisesti syrjäytyneet osallistuvat muita kansalaisia vähemmän politiikkaan, minkä vuoksi heidän äänensä todennäköisesti kuuluu yhteiskunnassa muita heikommin. Myös heikompi asenteellinen kiinnittyminen politiikkaan voi olla demokratian toiminnan kannalta ongelmallista.
Aiemman tutkimuksen perusteella eri väestöryhmien väliset erot kiinnittymisessä politiikkaan johtuvat muun muassa resursseista, kuten tuloista ja käytettävissä olevasta ajasta. Joillakin väestöryhmillä käytettävissä olevat resurssit ovat keskimäärin muita niukemmat, minkä vuoksi osallistumisesta saatavien hyötyjen ja siitä aiheutuvien kulujen suhdekin on huonompi. Tämän vuoksi taloudellisesti syrjäytyneiden poliittinen kiinnittyminen voi olla muuta väestöä heikompaa.
Olen tutkinut taloudellisen syrjäytymisen vaikutusta poliittiseen kiinnittymiseen analysoimalla European Social Surveyn vuoden 2008 aineistoa ristiintaulukoinnein sekä lineaarisen ja logistisen regression avulla. Tulosten perusteella etenkin hyödykkeiden ja palveluiden käytöstä syrjäytyminen vaikuttaa heikentävästi poliittiseen kiinnittymiseen. Hyödykkeiden ja palveluiden kuluttamisesta syrjäytymistä on mitattu kysymyksillä siitä, millaiseksi vastaaja kokee kotitaloutensa tulojen riittävyyden ja siitä, kuinka vaikeaksi vastaaja kokee vaikeuden lainata rahaa taloudellisten ongelmien yllättäessä. Työmarkkinoilta syrjäytyminen, jonka mittareina on käytetty työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyden kokemista, ei puolestaan heikennä poliittista kiinnittymistä läheskään yhtä paljoa. Pitkäaikaistyöttömyyden kokeminen ei vaikuta yhteenkään poliittisen kiinnittymisen mittariin alentavasti, kun taas työttömyys alentaa todennäköisyyttä äänestää tai käyttää uusia osallistumisen muotoja, kuten mielenosoituksiin osallistumista. Poliittisiin asenteisiin työttömyydellä ja pitkäaikaistyöttömyyden kokemisella ei sen sijaan ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.
Tutkielman tulosten perusteella taloudellisesta syrjäytymisestä on demokratian toimivuudenkin kannalta syytä olla huolissaan: Taloudellisesti syrjäytyneet osallistuvat muita kansalaisia vähemmän politiikkaan, minkä vuoksi heidän äänensä todennäköisesti kuuluu yhteiskunnassa muita heikommin. Myös heikompi asenteellinen kiinnittyminen politiikkaan voi olla demokratian toiminnan kannalta ongelmallista.