Feminism and spiritual heroism in The Chronicles of Narnia
Markkanen, Raita (2016)
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271695
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee aihetta feminismi ja henkinen sankaruus C. S. Lewisin kirjasarjassa Narnian tarinat. Tutkimuksen päätarkoitus on tutkia Lewisin kirjoissa esiintyvää naiskuvaa. Tutkimuskysymyksiä ovat: välittävätkö Narnian tarinat lukijalleen seksististä naiskuvaa vai voidaanko väittää, että Lewisin tarinat ovat feministisen ideologian mukaisia; onko naisten käyttäminen pahoina roolihahmoina seksististä; ilmentääkö Susanin jättäminen pois pelastettujen joukosta Lewisin naisvihaa tai seksismiä; ja onko Narnian tarinoissa esiintyvä patriarkaalinen hierarkia todistus naisia alistavasta ideologiasta?
Tarkastelen tutkimuksessa Narnian tarinoita feministisestä ja kristillisestä näkökulmasta. Feministinen näkökulma toisaalta osoittaa miksi Narnian tarinoita pidetään seksistisinä ja toisaalta selittää miksi esimerkiksi Susanin tuomitseminen ei ole seksististä, miksi tarinoissa suositaan näennäisesti epänaisellista naiskuvaa ja miksi muun muassa Susanin ja Lasaraleenin edustama, näennäisesti naisellisempi naiskuva torjutaan. Feministisen näkökulman tukemiseksi tutkimuksessa käytetään aineistona joidenkin feministien teoksia. Eräitä näistä ovat Naomi Wolf, Mary Wollstonecraft, Karin Fry, Monica B. Hilder, Sarah Zettel ja Cathy McSporran. Myös C. S. Lewisin omat apologeettiset kirjoitukset ovat tärkeässä osassa etsittäessä vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Kristillinen näkökulma saadaan tarkastelemalla tarinoita muun muassa Monica B. Hilderin edustaman teologisen feminismin kautta. Teologinen feminismi on tärkeä näkökulma tässä tutkimuksessa, sillä sen avulla voidaan selittää naiskuvan myönteisyyttä. Hilderin edustama teologinen feminismi tarkoittaa yksinkertaistetusti, että maskuliinisen, klassisen sankaruuden sijasta suuremmassa arvossa on feminiininen, hengellinen sankaruus. Maskuliininen sankaruus tarkoittaa perinteistä sankaruutta, jossa suurin sankari on se, joka on vahva, itsenäinen, ylpeä ja häikäilemätön. Feminiininen, hengellinen sankaruus puolestaan perustuu sankarin nöyryyteen, Jumalaan luottamiseen, armollisuuteen, rakkauteen ja muihin sellaisiin piirteisiin, joita perinteisesti pidetään heikkoutena ja naisiin liitettyinä piirteinä maskuliinisessa, perinteisessä sankaruusajattelussa. Tarkastelemalla Narnian tarinoita teologisen feminismin näkökulmasta huomataan, että Lewisin niiden kautta välittämä naiskuva voimaannuttaa naisia, vapauttaa heitä alisteisesta asemasta ja jopa korottaa naiset suuremmiksi sankareiksi kuin useimmat tarinoiden miespuoliset roolihahmot.
Tarkastelen tutkimuksessa Narnian tarinoita feministisestä ja kristillisestä näkökulmasta. Feministinen näkökulma toisaalta osoittaa miksi Narnian tarinoita pidetään seksistisinä ja toisaalta selittää miksi esimerkiksi Susanin tuomitseminen ei ole seksististä, miksi tarinoissa suositaan näennäisesti epänaisellista naiskuvaa ja miksi muun muassa Susanin ja Lasaraleenin edustama, näennäisesti naisellisempi naiskuva torjutaan. Feministisen näkökulman tukemiseksi tutkimuksessa käytetään aineistona joidenkin feministien teoksia. Eräitä näistä ovat Naomi Wolf, Mary Wollstonecraft, Karin Fry, Monica B. Hilder, Sarah Zettel ja Cathy McSporran. Myös C. S. Lewisin omat apologeettiset kirjoitukset ovat tärkeässä osassa etsittäessä vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Kristillinen näkökulma saadaan tarkastelemalla tarinoita muun muassa Monica B. Hilderin edustaman teologisen feminismin kautta. Teologinen feminismi on tärkeä näkökulma tässä tutkimuksessa, sillä sen avulla voidaan selittää naiskuvan myönteisyyttä. Hilderin edustama teologinen feminismi tarkoittaa yksinkertaistetusti, että maskuliinisen, klassisen sankaruuden sijasta suuremmassa arvossa on feminiininen, hengellinen sankaruus. Maskuliininen sankaruus tarkoittaa perinteistä sankaruutta, jossa suurin sankari on se, joka on vahva, itsenäinen, ylpeä ja häikäilemätön. Feminiininen, hengellinen sankaruus puolestaan perustuu sankarin nöyryyteen, Jumalaan luottamiseen, armollisuuteen, rakkauteen ja muihin sellaisiin piirteisiin, joita perinteisesti pidetään heikkoutena ja naisiin liitettyinä piirteinä maskuliinisessa, perinteisessä sankaruusajattelussa. Tarkastelemalla Narnian tarinoita teologisen feminismin näkökulmasta huomataan, että Lewisin niiden kautta välittämä naiskuva voimaannuttaa naisia, vapauttaa heitä alisteisesta asemasta ja jopa korottaa naiset suuremmiksi sankareiksi kuin useimmat tarinoiden miespuoliset roolihahmot.