Tuloksellisuuden arviointi perusopetuksessa
Alppi, Jenni (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271693
Tiivistelmä
Liiketalouteen pohjautuva tuloksellisuuden arviointi saavutti suomalaisen julkishallinnon neljännes vuosisata sitten. Nopeasti se pyrittiin jalkauttamaan kaikkeen julkiseen hallintoon, myös perusope-tukseen. Tuloksellisuuden käsitteistö on kuitenkin hyvin monimutkainen ja moniulotteisesti määritelty.
Tutkimuksen tavoitteena oli päästä perusopetuksen tuloksellisuustiedossa syvemmälle tasolle laadullisen tutkimuksen avulla ja tuottaa tietoa perusopetuksen tuloksellisuuden laadullisista osatekijöistä. Perinteisesti tuloksellisuutta on arvioitu perusopetuksessa määrällisten indikaattorien avulla, jotka kuvaavat sitä melko suppeasti ja paikoin epäluotettavasti. Empiirisen tutkimustiedon tuottajina tässä tutkimuksessa toimivat koulujen johtajat.
Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Miten tuloksellisuuden käsitettä sovelletaan perusopetuksessa? 2) Mitkä osatekijät synnyttävät tehokkuuseroja perusopetuksen yksiköissä? 3) Miten laadullinen tutkimusmenetelmä soveltuu perusopetuksen tuloksellisuuden arviointiin?
Tutkimuksen teoreettinen osuus tarkasteli tuloksellisuuden moniulotteisia määritelmiä yleisesti julkishallinnossa sekä niiden sovelluksia perusopetukseen. Tarkempi tarkastelu perustui brittiläiseen 3E:n tuloksellisuusmalliin, joka toimii pohjana suomalaisen julkishallinnon tuloksellisuustarkasteluissa, mm. koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallissa sekä valtionhallinnon tulosprismassa. 3E:n mallissa tuloksellisuuskäsitteen alakäsitteinä ovat tehokkuus/tuottavuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus. Lisäksi tutkimuksessa otettiin huomioon tuloksellisuuteen liitetty laatu. Teoreettinen tarkastelu kohdistui myös tutkimuksen kohteena olevan perusopetuksen arviointiin, joka liittyy kiinteästi tuloksellisuustarkasteluun.
Tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla viidelle erikokoisen koulun johtajalle. Tutkimustulokseksi nousi, että tuloksellisuuden käsitteistö ja siihen liittyvä arviointi on selkeästi määritelty sovellettavaksi perusopetukseen. Kuitenkin tuloksellisuuden ja toiminnan järjestäjätahon arviointi käytännössä on lakisääteisyydestään huolimatta melko puutteellista. Tuloksellisuuden käsitettä pidettiin vieraana ja se liitettiin yleisimmin kustannuksiin. Tuloksellisuuden tehokkuuseroja synnyttäviksi osatekijöiksi nousivat erityisesti pedagogiset järjestelyt sekä osallisuus ja vaikuttaminen. Merkittäviä osatekijöitä olivat myös johtajuus ja henkilöstö. Fyysisellä ympäristöllä ja yhteistyöllä ei löydetty olevan suurta merkitystä tuloksellisuuseroihin. Laadullinen tutkimus tuloksellisuuden arvioinnin menetelmänä perusopetuksessa osoitti tuottavan syvällisempää tietoa itse tuotantoprosesseista ja niistä tekijöistä, jotka voivat synnyttää tehokkuuseroja perusopetuksen yksiköissä.
Tutkimuksen tavoitteena oli päästä perusopetuksen tuloksellisuustiedossa syvemmälle tasolle laadullisen tutkimuksen avulla ja tuottaa tietoa perusopetuksen tuloksellisuuden laadullisista osatekijöistä. Perinteisesti tuloksellisuutta on arvioitu perusopetuksessa määrällisten indikaattorien avulla, jotka kuvaavat sitä melko suppeasti ja paikoin epäluotettavasti. Empiirisen tutkimustiedon tuottajina tässä tutkimuksessa toimivat koulujen johtajat.
Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Miten tuloksellisuuden käsitettä sovelletaan perusopetuksessa? 2) Mitkä osatekijät synnyttävät tehokkuuseroja perusopetuksen yksiköissä? 3) Miten laadullinen tutkimusmenetelmä soveltuu perusopetuksen tuloksellisuuden arviointiin?
Tutkimuksen teoreettinen osuus tarkasteli tuloksellisuuden moniulotteisia määritelmiä yleisesti julkishallinnossa sekä niiden sovelluksia perusopetukseen. Tarkempi tarkastelu perustui brittiläiseen 3E:n tuloksellisuusmalliin, joka toimii pohjana suomalaisen julkishallinnon tuloksellisuustarkasteluissa, mm. koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallissa sekä valtionhallinnon tulosprismassa. 3E:n mallissa tuloksellisuuskäsitteen alakäsitteinä ovat tehokkuus/tuottavuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus. Lisäksi tutkimuksessa otettiin huomioon tuloksellisuuteen liitetty laatu. Teoreettinen tarkastelu kohdistui myös tutkimuksen kohteena olevan perusopetuksen arviointiin, joka liittyy kiinteästi tuloksellisuustarkasteluun.
Tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla viidelle erikokoisen koulun johtajalle. Tutkimustulokseksi nousi, että tuloksellisuuden käsitteistö ja siihen liittyvä arviointi on selkeästi määritelty sovellettavaksi perusopetukseen. Kuitenkin tuloksellisuuden ja toiminnan järjestäjätahon arviointi käytännössä on lakisääteisyydestään huolimatta melko puutteellista. Tuloksellisuuden käsitettä pidettiin vieraana ja se liitettiin yleisimmin kustannuksiin. Tuloksellisuuden tehokkuuseroja synnyttäviksi osatekijöiksi nousivat erityisesti pedagogiset järjestelyt sekä osallisuus ja vaikuttaminen. Merkittäviä osatekijöitä olivat myös johtajuus ja henkilöstö. Fyysisellä ympäristöllä ja yhteistyöllä ei löydetty olevan suurta merkitystä tuloksellisuuseroihin. Laadullinen tutkimus tuloksellisuuden arvioinnin menetelmänä perusopetuksessa osoitti tuottavan syvällisempää tietoa itse tuotantoprosesseista ja niistä tekijöistä, jotka voivat synnyttää tehokkuuseroja perusopetuksen yksiköissä.