Lähdetekstin multimodaalisuus kuvitetun lastenkamarirunouden suomentajan haasteena
Heino, Terhi (2016)
Heino, Terhi
2016
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271682
Kuvaus
Summary: The Multimodality of the Source Text as a Challenge for the Translator of Illustrated Nursery Rhymes
Tiivistelmä
Kuvitettu lastenkamarirunous asettaa kääntäjälleen monenlaisia haasteita, sillä tämän on lähdekielen ymmärtämisen lisäksi tunnettava hyvin sekä lähde- että kohdekielen lyriikan keinot ja osattava lukea kuvia. Lisäksi tällainen lähdeteksti on multimodaalinen kokonaisuus eli sen kokonaismerkitys muodostuu verbaalisen ja visuaalisen moodin välisessä vuorovaikutuksessa. Tässä työssä tutkin kuvan ja riimimuotoisuuden vaikutusta kuvitetun lastenkamarirunouden suomentajan käännösratkaisuihin.
Aineistonani käytän englantilaista lastenkamarirunoa One, two, buckle my shoe sekä sen yhdeksää suomennosta, joista jokaisen lähdetekstissä on ollut erilainen kuvitus. Tavoitteenani on selvittää, millä tavalla lähdetekstin kuvitus näkyy suomentajan käännösratkaisuissa sanatasolla ja onko osa käännökseen tehdyistä lisäyksistä selitettävissä pelkästään riimien tavoittelulla.
Analysoin aineistoni kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe keskittyy multimodaalisen lähdetekstin tarkasteluun ja eri moodien välittämään informaatioon. Toisessa vaiheessa vertaan käännöksiä lähtötekstiin ja selvitän mitä ensimmäisen vaiheen analyysin tulokset paljastavat näistä käännöksistä. Kolmas vaihe keskittyy riimisanojen tarkasteluun ja sen tarkoituksena on selvittää, ovatko sellaiset suomennokseen tehdyt lisäykset, joilla ei ole vastinetta verbaalisessa eikä visuaalisessa lähdetekstissä, toisinaan selitettävissä pelkästään riimien tavoittelulla.
Analyysini osoitti, että kuvittajat olivat usein melko uskollisesti ilmaisseet kuvissaan toisteisesti samat asiat, jotka verbaalisessakin tekstissä mainittiin. Toisaalta kuvitus tarjosi lähdetekstiin nähden myös runsaasti lisäinformaatiota, jota oli toisinaan välittynyt myös suomennokseen. Visuaalisen informaation vaikutus oli kuitenkin hyvin kääntäjäkohtaista, sillä osa kääntäjistä oli sanallistanut lähdetekstissä vain visuaalisessa muodossa ollutta informaatiota paljonkin käännöksessä, kun taas osa ei ollut verbalisoinut tällaista informaatiota juuri lainkaan. Kääntäjästä riippui hyvin paljon myös se, löytyikö käännöksen riimisanoille vastinetta lähdetekstin kummastakaan moodista vai ei. Osa kääntäjistä oli selvästi suosinut riimisanoja, joille ei löytynyt vastinetta lähdetekstin kummastakaan moodista, kun taas osalla vastine löytyi useimmiten toisesta tai molemmista.
Aineistonani käytän englantilaista lastenkamarirunoa One, two, buckle my shoe sekä sen yhdeksää suomennosta, joista jokaisen lähdetekstissä on ollut erilainen kuvitus. Tavoitteenani on selvittää, millä tavalla lähdetekstin kuvitus näkyy suomentajan käännösratkaisuissa sanatasolla ja onko osa käännökseen tehdyistä lisäyksistä selitettävissä pelkästään riimien tavoittelulla.
Analysoin aineistoni kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe keskittyy multimodaalisen lähdetekstin tarkasteluun ja eri moodien välittämään informaatioon. Toisessa vaiheessa vertaan käännöksiä lähtötekstiin ja selvitän mitä ensimmäisen vaiheen analyysin tulokset paljastavat näistä käännöksistä. Kolmas vaihe keskittyy riimisanojen tarkasteluun ja sen tarkoituksena on selvittää, ovatko sellaiset suomennokseen tehdyt lisäykset, joilla ei ole vastinetta verbaalisessa eikä visuaalisessa lähdetekstissä, toisinaan selitettävissä pelkästään riimien tavoittelulla.
Analyysini osoitti, että kuvittajat olivat usein melko uskollisesti ilmaisseet kuvissaan toisteisesti samat asiat, jotka verbaalisessakin tekstissä mainittiin. Toisaalta kuvitus tarjosi lähdetekstiin nähden myös runsaasti lisäinformaatiota, jota oli toisinaan välittynyt myös suomennokseen. Visuaalisen informaation vaikutus oli kuitenkin hyvin kääntäjäkohtaista, sillä osa kääntäjistä oli sanallistanut lähdetekstissä vain visuaalisessa muodossa ollutta informaatiota paljonkin käännöksessä, kun taas osa ei ollut verbalisoinut tällaista informaatiota juuri lainkaan. Kääntäjästä riippui hyvin paljon myös se, löytyikö käännöksen riimisanoille vastinetta lähdetekstin kummastakaan moodista vai ei. Osa kääntäjistä oli selvästi suosinut riimisanoja, joille ei löytynyt vastinetta lähdetekstin kummastakaan moodista, kun taas osalla vastine löytyi useimmiten toisesta tai molemmista.