Intiimi yhteiskunta. Sukupuoli ja luokka kahden suomalaisen perhesurmatapauksen uutisoinnissa
Valtanen, Milka (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605251662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605251662
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani olen tarkastellut diskurssianalyysin avulla kahdelle suomalaiselle perhesurmatapaukselle annettuja selityksiä ja näiden selitysten sukupuolittumista ja luokittumista. Tutkielmani kontekstina on terapiakulttuuri, joka tarkoittaa arjen psykologisoitumista. Terapiakulttuurin seurauksena yksilö on alettu nähdä yhteiskunnallisten ongelmien lähteenä. Niinpä analyysini kohteena olivat ne perhesurmauutisten diskurssit, joissa perhesurman syytä etsitään tekijän yksityiselämästä ja luonteenpiirteistä. Nimitän näitä diskursseja terapeuttisiksi diskursseiksi.
Aineistoni koostuu kuudesta artikkelikokonaisuudesta kolmen eri median verkkosivuilla. Tekstit käsittelevät kahta tapausta, joista toinen on Helsingin Bulevardilla tapahtunut surma vuonna 2012 ja toinen Rautavaaralla vuonna 2014. Bulevardin perhesurmassa tekijä oli perheen isä, Rautavaaran- tapauksessa äiti.
Aineistoni kahden tapauksen uutistekstit ehdottivat keskenään erilaisia selityksiä perhesurmille ja painottivat myös eri seikkoja tekijän kuvailussa. Aineistosta löytämäni terapeuttiset diskurssit sukupuolittuivat ja luokittuivat tapahtuman syitä nimettäessä ja tekijää kuvattaessa. Tapahtumia selittävissä diskursseissa nainen tekijänä tuli kuvailluksi ensisijaisesti äitinä, ja kytkeytyi tiukasti perheen piiriin. Tapahtumalle etsittiin syytä erityisesti tekijän luonteenpiirteistä, ja uskottavimpana selityksenä tapahtuneelle pidettiin mustasukkaisuutta. Miehen tekemässä perhesurmassa tekijää taas tarkasteltiin tämän ammatillisen menestyksen ja korkean sosiaalisen statuksen näkökulmasta, eikä hänen toimintansa perheen kontekstissa joutunut läpivalaisun kohteeksi. Tutkielmani tulosten perusteella voi sanoa, että rikosjournalismille tyypillinen, luonnollisina pidetyille vastapareille perustuva kategorisointi on edelleen voimissaan. Siksi myös tekijän sukupuoli vaikuttaa siihen, miten perhesurmaa käsitellään mediassa.
Aineistoni koostuu kuudesta artikkelikokonaisuudesta kolmen eri median verkkosivuilla. Tekstit käsittelevät kahta tapausta, joista toinen on Helsingin Bulevardilla tapahtunut surma vuonna 2012 ja toinen Rautavaaralla vuonna 2014. Bulevardin perhesurmassa tekijä oli perheen isä, Rautavaaran- tapauksessa äiti.
Aineistoni kahden tapauksen uutistekstit ehdottivat keskenään erilaisia selityksiä perhesurmille ja painottivat myös eri seikkoja tekijän kuvailussa. Aineistosta löytämäni terapeuttiset diskurssit sukupuolittuivat ja luokittuivat tapahtuman syitä nimettäessä ja tekijää kuvattaessa. Tapahtumia selittävissä diskursseissa nainen tekijänä tuli kuvailluksi ensisijaisesti äitinä, ja kytkeytyi tiukasti perheen piiriin. Tapahtumalle etsittiin syytä erityisesti tekijän luonteenpiirteistä, ja uskottavimpana selityksenä tapahtuneelle pidettiin mustasukkaisuutta. Miehen tekemässä perhesurmassa tekijää taas tarkasteltiin tämän ammatillisen menestyksen ja korkean sosiaalisen statuksen näkökulmasta, eikä hänen toimintansa perheen kontekstissa joutunut läpivalaisun kohteeksi. Tutkielmani tulosten perusteella voi sanoa, että rikosjournalismille tyypillinen, luonnollisina pidetyille vastapareille perustuva kategorisointi on edelleen voimissaan. Siksi myös tekijän sukupuoli vaikuttaa siihen, miten perhesurmaa käsitellään mediassa.