Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäiseminen Suomessa
Kauppila, Miia (2016)
Kauppila, Miia
2016
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605251660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605251660
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee väkivaltaista ekstremismiä ja sen ennaltaehkäisemistä Suomessa. Aihetta rajaa tutkimuksen pääkysymys: Millaisia haasteita liittyy väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemisen kehittämiseen Suomessa? Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseen liittyviä vaikeuksia tarkastellaan siten asenteiden sekä ennaltaehkäisemisen rakenteiden kautta. Tutkimuksen tavoitteena on antaa tietoa eri hallinnonalojen näkökumista väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseen liittyvistä toiminta- ja ajattelutavoista Suomessa. Tutkimuksen tarjoaman tiedon avulla voidaan nostaa esille väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseen liittyviä ongelmakohtia ja siten kehittää kestävästi niin paikallisia kuin kansallisia väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemisen rakenteita.
Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, jotka on kerätty eri hallinnonalojen toimijoilta niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Teemahaastatteluihin osallistuneet henkilöt sijoittuvat kansallisella hallinnon tasolla sisäministeriön, oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiin ja paikallistasoa edustavat kahden kaupungin toimijat. Sisäministeriön julkaiseman kansallisen toimenpideohjelman mukaan kaikkien haastateltavien tahojen tulisi olla osallisena väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemisessä.
Tutkimus on osa laadullisen yhteiskuntatutkimuksen kenttää, keskittyen asiantuntijahaastatteluiden analyysiin faktanäkökulmasta käsin. Tutkimusaineistoa tarkastellaan indikaattorina, joka kuvaa todellisten tapahtumien kulkua ja rakennetta. Tällöin indikaattorit heijastavat ennaltaehkäisemiseen liittyviä asenteita ja toimintatapoja sekä kuvastavat ajan henkeä Suomen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä. Faktalla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan tutkimusaineistosta esille nousseita valideja kertomuksia.
Tällä hetkellä väkivaltainen ekstremismi näyttäytyy ilmiönä, joka hallinnollisella tasolla tunnistetaan ja ennaltaehkäisemisen tarve tunnustetaan, mutta väkivaltaisen ekstremismin taustalla vaikuttavia todellisia syitä ei osata aiheen laajuuden ja niin kutsutun moniongelmaisuuden vuoksi hahmottaa. Paikalliselta tasolta tarkasteltuna väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäiseminen ja kehittäminen ovat valtionhallinnollisesti liian keskitettyä ja suljettua toimintaa. Ennaltaehkäisemisen koordinointivastuun koetaan olevan oikealla taholla, mutta suurimpana ongelmana ennaltaehkäisemisen kehittämisessä koetaan olevan asioiden priorisointi, taloudelliset syyt sekä ennaltaehkäisemiseen tarvittavien tahojen sitoutuminen. Näiden seikkojen vuoksi eri hallinnonalojen toimijat näkevät väkivaltaisen ekstremismin ja sen ennaltaehkäisemisen kuuluvan vain välillisesti heidän toiminta-alueeseensa, eivätkä siksi ole halukkaita sitoutumaan pitkäjänteisesti ennaltaehkäisemisen integroimiseen osaksi yhteiskunnallisia rakenteita ja toimintaa.
Asiasanat: Väkivaltainen ekstremismi, ääriajattelu, radikalismi, radikalisoituminen, ennaltaehkäiseminen, moniviranomaisyhteistyö
Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, jotka on kerätty eri hallinnonalojen toimijoilta niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Teemahaastatteluihin osallistuneet henkilöt sijoittuvat kansallisella hallinnon tasolla sisäministeriön, oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiin ja paikallistasoa edustavat kahden kaupungin toimijat. Sisäministeriön julkaiseman kansallisen toimenpideohjelman mukaan kaikkien haastateltavien tahojen tulisi olla osallisena väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemisessä.
Tutkimus on osa laadullisen yhteiskuntatutkimuksen kenttää, keskittyen asiantuntijahaastatteluiden analyysiin faktanäkökulmasta käsin. Tutkimusaineistoa tarkastellaan indikaattorina, joka kuvaa todellisten tapahtumien kulkua ja rakennetta. Tällöin indikaattorit heijastavat ennaltaehkäisemiseen liittyviä asenteita ja toimintatapoja sekä kuvastavat ajan henkeä Suomen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä. Faktalla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan tutkimusaineistosta esille nousseita valideja kertomuksia.
Tällä hetkellä väkivaltainen ekstremismi näyttäytyy ilmiönä, joka hallinnollisella tasolla tunnistetaan ja ennaltaehkäisemisen tarve tunnustetaan, mutta väkivaltaisen ekstremismin taustalla vaikuttavia todellisia syitä ei osata aiheen laajuuden ja niin kutsutun moniongelmaisuuden vuoksi hahmottaa. Paikalliselta tasolta tarkasteltuna väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäiseminen ja kehittäminen ovat valtionhallinnollisesti liian keskitettyä ja suljettua toimintaa. Ennaltaehkäisemisen koordinointivastuun koetaan olevan oikealla taholla, mutta suurimpana ongelmana ennaltaehkäisemisen kehittämisessä koetaan olevan asioiden priorisointi, taloudelliset syyt sekä ennaltaehkäisemiseen tarvittavien tahojen sitoutuminen. Näiden seikkojen vuoksi eri hallinnonalojen toimijat näkevät väkivaltaisen ekstremismin ja sen ennaltaehkäisemisen kuuluvan vain välillisesti heidän toiminta-alueeseensa, eivätkä siksi ole halukkaita sitoutumaan pitkäjänteisesti ennaltaehkäisemisen integroimiseen osaksi yhteiskunnallisia rakenteita ja toimintaa.
Asiasanat: Väkivaltainen ekstremismi, ääriajattelu, radikalismi, radikalisoituminen, ennaltaehkäiseminen, moniviranomaisyhteistyö