Sosiaalinen kuntoutus aktivointitoimenpiteenä. Kvantitatiivinen arviointitutkimus sosiaalisen kuntoutuksen yksilötason vaikutuksista.

Abstract

Tutkielmassa arvioidaan pitkäaikaistyöttömille suunnattua sosiaalista kuntoutusta aktivointitoimenpiteenä paneutuen erityisesti yksilötason vaikutuksiin. Aihetta on tärkeää tutkia, sillä taantuman ja työmarkkinoiden rakennemuutoksen myötä pitkäaikaistyöttömien määrä on suuri. Aktivointitoimenpiteillä pyritään lisäämään pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia ja ylläpitämään sekä parantamaan työllistymisvalmiuksia. Aktivointitoimenpiteiden vaikutuksia on aiemmin tutkittu lähinnä työllistymisen lähtökohdista, vaikka tuloksissa hyvinvointivaikutukset ovat nousseet enemmän esille. Laajemman kuvan saamiseksi tutkielmassa perehdytään tutkimusten lisäksi selvityksiin ja raportteihin aktivointitoimenpiteiden vaikutuksista. Tutkielmassa on kaksi tutkimuskysymystä: 1) Mitä vaikutuksia sosiaaliseen kuntoutukseen osallistumisella on? 2) Miten osallistuminen sosiaaliseen kuntoutukseen selittää ryhmän aikana koettua työllistymistilanteen muutosta? Tutkielma paikantuu Tampereen aikuissosiaalityössä toimivaan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaan. Toiminta on kuntouttavan työtoiminnan lain mukaista. Aineisto koostuu ryhmän lopuksi täytettävistä palautelomakkeista. Tutkielma on tehty kvantitatiivisesti tilastollisia menetelmiä soveltaen. Aiempien tutkimuksien mukaisesti tuloksissa nousivat eniten esiin hyvinvointivaikutukset. Yli puolet osallistujista koki elämänhallinnan ja työllistymistilanteen parantuneen osallistumisen aikana. Tästä työllistymistilanteen muutoksesta ryhmään osallistuminen selittää viidesosan. Moni osallistuu useampaan kuin yhteen ryhmään. Lisäksi ryhmistä jatketaan työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaalisella kuntoutuksella voidaan nähdä olevan hyvinvointia lisääviä ja maltillisesti aktivoivia välittömiä vaikutuksia.

Avainsanat: Aktivointi, pitkäaikaistyöttömyys, sosiaalinen kuntoutus, vaikuttavuuden arviointi

---------------------------------------------------------------------------

English abstract:

This thesis evaluates the effects of social rehabilitation as activation measure for individuals facing long-term unemployment. The research subject is important since number of individuals with long-term unemployment is high due to recession and structural change of labor markets. Activation measures strive to improve and maintain individual s well-being and potentiality of employment. Previously implications of activation measures have been predominantly studied as premise for employment, although increase on well-being has been prominent on results. For broader picture this study utilizes also surveys and reports of the effects of activation measures. This thesis includes two research questions: 1) What are the implications of social rehabilitation to the participant? 2) How participation to social rehabilitation explains individual's perceived potentiality of employment? Thesis covers social rehabilitative group activities for adults on municipality of Tampere at the department of social work. Requirement of rehabilitative work is based on the law on rehabilitative work. Post group feedback inquiries are used as research material. The thesis approaches subject quantitatively utilizing statistical measures. Parallel to previous studies, results of this thesis emphasize well-being impacts. More than half of the participants perceived that both life controlling and potentiality of employment improved during the rehabilitation. Participation explains about one fifth of the perceived improvement on potentiality of employment during the group. Typically participants participate several groups successively. Also employment-, social and health services are common next steps. Based on the study it can be stated that social rehabilitation has improving impact on well-being and also moderately activating impact.

Keywords: Activation, long-term unemployment, social rehabilitation, effectiveness evaluation