The Union of Magicked Assistants: a study of power and subjectivity in China Miéville s Kraken, Embassytown and The City and the City
Seppänen, Maija (2016)
Seppänen, Maija
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605241647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605241647
Tiivistelmä
Tutkielma keskittyy kolmeen China Miévillen romaaniin The City and the City, Kraken ja Embassytown. Tutkielma tarkastelee marxistista tutkimusta fantasia- ja tieteiskirjallisuuden osalta. Tutkimus tarkastelee tutkimuksen historiaa ja syitä siihen, miksi fantasiakirjallisuutta on kritisoitu marxistisesta perspektiivistä ja minkälaisia aukkoja marxistinen kirjallisuuden tutkimus tämän vuoksi sisältää. Tarkoituksena on selvittää, miten fantasiakirjallisuutta voidaan tutkia marxistisesta näkökulmasta ja osoittaa, että teorian aukot tulisi tässä suhteessa ottaa huomioon. Analyysissa tarkastellaan vallan ilmenemistä teoksissa, sekä subjektiivisuuden ilmenemistä ja sen vaikutuksia teosten ideologioissa. Subjektiivisuus liittyy ideologiaan sillä tavoin, että yksilön identiteetti rakentuu ideologian kautta ja päinvastoin. Yksilöiden tarkastelulle on siis perusteet, kun tutkitaan vallan ilmenemistä romaanien yhteiskunnissa.
Teoriat, joita tutkielmassa käytetään, perustuvat etenkin Darko Suvinin ajatuksiin fantasia- ja tieteiskirjallisuuden eroista ja syistä tieteiskirjallisuuden suosiolle marxistisessa tutkimusperinteessä. Lisäksi tutkimuksessa otetaan huomioon Fredric Jamesonin ajatukset kirjallisuuden poliittisesta ominaisuudesta, sekä China Miévillen kritiikki marxistista tutkimusperinnettä kohtaan fantasiakirjallisuuden kohdalla. Tarkoituksena on kartoittaa näiden ja muiden teoreetikkojen ajatuksia aiheesta ja selvittää, millä perusteella fantasiakirjallisuutta voisi tutkia samasta tutkimusperinteestä siinä missä tieteiskirjallisuuttakin.
Tutkielma jakautuu osiin siten, että teoriaa käsitellään laajemmin ensin, jonka jälkeen teoksia analysoidaan kahdessa kappaleessa. Tutkielman loppupäätelmä on se, että marxistista kirjallisuudentutkimusta tulisi päivittää kahdestakin näkökannasta. Ensinnäkin fantasiakirjallisuus on eittämättä hyvä väline poliittisen keskustelun ylläpitäjänä kirjallisuudessa ja toiseksi fantasiakirjallisuuteen kohdistuva kritiikki keskittyy liiaksi seikkoihin, jotka eivät ole välttämättä oleellisia, saati modernissa fantasiakirjallisuudessa yleisiä ilmiöitä. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa maagisten elementtien korostaminen todellisuudesta vieraannuttavina ja eskapistisia piirteitä jotka luovat pakokeinon maailmasta yhteiskunnallisen kritiikin tuottamisen sijaan.
Teoriat, joita tutkielmassa käytetään, perustuvat etenkin Darko Suvinin ajatuksiin fantasia- ja tieteiskirjallisuuden eroista ja syistä tieteiskirjallisuuden suosiolle marxistisessa tutkimusperinteessä. Lisäksi tutkimuksessa otetaan huomioon Fredric Jamesonin ajatukset kirjallisuuden poliittisesta ominaisuudesta, sekä China Miévillen kritiikki marxistista tutkimusperinnettä kohtaan fantasiakirjallisuuden kohdalla. Tarkoituksena on kartoittaa näiden ja muiden teoreetikkojen ajatuksia aiheesta ja selvittää, millä perusteella fantasiakirjallisuutta voisi tutkia samasta tutkimusperinteestä siinä missä tieteiskirjallisuuttakin.
Tutkielma jakautuu osiin siten, että teoriaa käsitellään laajemmin ensin, jonka jälkeen teoksia analysoidaan kahdessa kappaleessa. Tutkielman loppupäätelmä on se, että marxistista kirjallisuudentutkimusta tulisi päivittää kahdestakin näkökannasta. Ensinnäkin fantasiakirjallisuus on eittämättä hyvä väline poliittisen keskustelun ylläpitäjänä kirjallisuudessa ja toiseksi fantasiakirjallisuuteen kohdistuva kritiikki keskittyy liiaksi seikkoihin, jotka eivät ole välttämättä oleellisia, saati modernissa fantasiakirjallisuudessa yleisiä ilmiöitä. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa maagisten elementtien korostaminen todellisuudesta vieraannuttavina ja eskapistisia piirteitä jotka luovat pakokeinon maailmasta yhteiskunnallisen kritiikin tuottamisen sijaan.