Representations of Immigrants in New Zealand newspapers, 2010-2012
Vihervaara, Kaisa (2016)
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605241644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605241644
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee maahanmuuttaja-aiheisia kirjoituksia Uuden-Seelannin sanomalehdissä vuosina 2010-2012. Tavoitteena on selvittää miten maahanmuuttajista kirjoitetaan mitä diskursiivisia strategioita käytetään ja millaisia asenteita maahanmuuttajia kohtaan teksteistä välittyy. Aiheena maahanmuutto on hyvin ajankohtainen ja maahanmuuttaja-aiheista uutisointia on myös tutkittu melko paljon. Itse halusin rajata tutkimusalueen nimenomaan Uuteen-Seelantiin, koska vastaavanlaista tutkimusta ei tästä maasta löytynyt. Uudessa-Seelannissa maahanmuutto oli 1980-luvulle asti hyvin rajoitettua ja vain tiettyjä maita suosivaa, mikä myöskin tekee siitä kiinnostavan tutkimuskohteen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa kriittisen diskurssianalyysin (CDA) näkökulmaan kielestä sosiaalisten identiteettien ja tieto- ja uskomusjärjestelmien rakentajana ja ylläpitäjänä. Kriittiseen diskurssianalyysiin liittyy vahvasti laadullinen tutkimus, sillä johtopäätökset perustuvat aineiston yksityiskohtaiseen analyysiin. Itse yhdistelin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää, sillä halusin myös tilastoja erilaisten strategioiden ja asenteiden yleisyydestä. Tutkimuksen aineisto tulee Corpus of New Zealand Newspaper English korpuksesta, joka pitää sisällään tekstejä kymmenestä Uuden-Seelannin sanomalehdestä vuosilta 2010-2012. Etsin korpuksesta kaikki maininnat maahanmuuttajista ja luokittelin ne niistä välittyvän asenteen mukaan.
Tutkimuksessa selvisi, että Uuden-Seelannin sanomalehdissä käytetään paljon sanaa laiton kuvaamaan paperittomia maahanmuuttajia, mikä on yleisesti hyvin tyypillistä maahanmuuttaja-aiheisessa kirjoittelussa. Laittomista maahanmuuttajista puhuttaessa sävy on automaattisesti kielteinen ja termi yhdistää maahanmuuttajat rikollisuuteen. Lisäksi maahanmuuttajista kirjoitettaessa tavallista oli mainita heidän määränsä joko konkreettisena numerona tai paljoutta ilmaisevana kielikuvana, kuten tulva tai aalto. Tämäkin on aiempien tutkimusten valossa ominaista maahanmuuttajista kirjoitettaessa. Yllättävää sen sijaan oli, että maininnat maahanmuuttajista olivat asenteeltaan pääasiassa neutraaleja tai myönteisiä heitä kohtaan. Aiempien tutkimusten perusteella oli odotettavissa, että maahanmuuttajista kirjoitettaessa kielteiset asenteet olisivat vallalla, mutta kielteisiä mainintoja oli koko aineistosta vain viidesosa. Toisaalta on perusteltua väittää, että kielteisten mainintojen määrä oli silti tarpeettoman suuri. Esimerkiksi puhumalla paperittomista maahanmuuttajista laittomien sijaan, olisi moni kielteinen mielleyhtymä vältettävissä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa kriittisen diskurssianalyysin (CDA) näkökulmaan kielestä sosiaalisten identiteettien ja tieto- ja uskomusjärjestelmien rakentajana ja ylläpitäjänä. Kriittiseen diskurssianalyysiin liittyy vahvasti laadullinen tutkimus, sillä johtopäätökset perustuvat aineiston yksityiskohtaiseen analyysiin. Itse yhdistelin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää, sillä halusin myös tilastoja erilaisten strategioiden ja asenteiden yleisyydestä. Tutkimuksen aineisto tulee Corpus of New Zealand Newspaper English korpuksesta, joka pitää sisällään tekstejä kymmenestä Uuden-Seelannin sanomalehdestä vuosilta 2010-2012. Etsin korpuksesta kaikki maininnat maahanmuuttajista ja luokittelin ne niistä välittyvän asenteen mukaan.
Tutkimuksessa selvisi, että Uuden-Seelannin sanomalehdissä käytetään paljon sanaa laiton kuvaamaan paperittomia maahanmuuttajia, mikä on yleisesti hyvin tyypillistä maahanmuuttaja-aiheisessa kirjoittelussa. Laittomista maahanmuuttajista puhuttaessa sävy on automaattisesti kielteinen ja termi yhdistää maahanmuuttajat rikollisuuteen. Lisäksi maahanmuuttajista kirjoitettaessa tavallista oli mainita heidän määränsä joko konkreettisena numerona tai paljoutta ilmaisevana kielikuvana, kuten tulva tai aalto. Tämäkin on aiempien tutkimusten valossa ominaista maahanmuuttajista kirjoitettaessa. Yllättävää sen sijaan oli, että maininnat maahanmuuttajista olivat asenteeltaan pääasiassa neutraaleja tai myönteisiä heitä kohtaan. Aiempien tutkimusten perusteella oli odotettavissa, että maahanmuuttajista kirjoitettaessa kielteiset asenteet olisivat vallalla, mutta kielteisiä mainintoja oli koko aineistosta vain viidesosa. Toisaalta on perusteltua väittää, että kielteisten mainintojen määrä oli silti tarpeettoman suuri. Esimerkiksi puhumalla paperittomista maahanmuuttajista laittomien sijaan, olisi moni kielteinen mielleyhtymä vältettävissä.