Kielenpiirteet sekä retoriset keinot ja niiden vaikuttavuus lukijan osallistumiseen Elisa Oyj:n Facebook-päivityksissä
Lammela, Emma (2016)
2016
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605241642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605241642
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kielenpiirteitä ja retorisia keinoja teleoperaattori Elisa Oyj:n Facebook-päivityksissä esiintyy ja kuinka ne osallistavat lukijaansa osallistumaan päivityksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös piirteiden onnistumista käyttäjän osallistamisessa. Osallistumisen tarkastelu on mielekästä markkinoinnin onnistumisen ja päivitysten tavoittavuuden kannalta. Facebookin algoritmi nostaa päivityksiä ihmisten uutisvirtoihin, mikäli niihin osallistutaan. Käytännössä suurempi osallistuminen tarkoittaa päivitykselle myös suurempaa tavoittavuutta.
Aineistona on sellaisia Elisa Oyj:n Facebook-päivityksiä ajalta 1.5.-31.12.2015, jotka sisältävät linkin brändijournalismisivusto Elisa.netiin. Aineiston keruussa ja rajaamisessa on hyödynnetty Facebookin Power Editor -työkalua, mutta aineisto sisältää tästä huolimatta vain yleisesti kaikkien saatavilla olevaa tietoa.
Tutkimusmenetelminä ovat kielenpiirteiden analyysi, retorinen analyysi ja sisällön erittely. Kielenpiirteiden ja retorisen analyysin avulla aineisto on purettu osiin ja sieltä on etsitty kielellisiä ja retorisia keinoja. Kielellisten valintojen osalta on tarkasteltu, millaista tapaustutkimuksen päivitysten kieli on. Retoristen keinojen osalta on tutkittu, kuinka niillä pyritään lisäämään viestinnän vakuuttavuutta niin viestijän kuin itse viestin luotettavuutta rakentaen. Sisällön erittelyn periaatteiden mukaisesti aineisto on luokiteltu kategorioihin, jonka jälkeen päivitysten keräämät osallistumismäärät (tykkäys-, jako- ja kommenttimäärät) on laskettu. Tutkimus on laadullinen, mutta sisältää myös määrällistä analyysiä.
Elisa Oyj:n Elisa.netiin linkittävien päivitysten perusteella voidaan todeta, että niissä käytetään monipuolisesti erilaisia kielellisiä ja retorisia keinoja viestinnän vahvistamiseksi. Kielenpiirteistä käyttäjiä osallistivat eniten kysymyslauseiden käyttö sekä täydelliset, predikaattiverbin sisältävät lauseet. Retorisia keinoja on analysoitu niin viestijän kuin viestin itsensä vakuuttavuuden kannalta, ja tutkimus osoittaa tässä yhteydessä käytettävän huomattavasti enemmän viestijän vakuuttavuutta rakentavia keinoja. Retorisista keinoista osallistavimmiksi osoittautuvat selkeästi puhujakategorioiden käyttö, liittoutumisasteen säätely ja omista intresseistä etäännyttäminen.
Aineistona on sellaisia Elisa Oyj:n Facebook-päivityksiä ajalta 1.5.-31.12.2015, jotka sisältävät linkin brändijournalismisivusto Elisa.netiin. Aineiston keruussa ja rajaamisessa on hyödynnetty Facebookin Power Editor -työkalua, mutta aineisto sisältää tästä huolimatta vain yleisesti kaikkien saatavilla olevaa tietoa.
Tutkimusmenetelminä ovat kielenpiirteiden analyysi, retorinen analyysi ja sisällön erittely. Kielenpiirteiden ja retorisen analyysin avulla aineisto on purettu osiin ja sieltä on etsitty kielellisiä ja retorisia keinoja. Kielellisten valintojen osalta on tarkasteltu, millaista tapaustutkimuksen päivitysten kieli on. Retoristen keinojen osalta on tutkittu, kuinka niillä pyritään lisäämään viestinnän vakuuttavuutta niin viestijän kuin itse viestin luotettavuutta rakentaen. Sisällön erittelyn periaatteiden mukaisesti aineisto on luokiteltu kategorioihin, jonka jälkeen päivitysten keräämät osallistumismäärät (tykkäys-, jako- ja kommenttimäärät) on laskettu. Tutkimus on laadullinen, mutta sisältää myös määrällistä analyysiä.
Elisa Oyj:n Elisa.netiin linkittävien päivitysten perusteella voidaan todeta, että niissä käytetään monipuolisesti erilaisia kielellisiä ja retorisia keinoja viestinnän vahvistamiseksi. Kielenpiirteistä käyttäjiä osallistivat eniten kysymyslauseiden käyttö sekä täydelliset, predikaattiverbin sisältävät lauseet. Retorisia keinoja on analysoitu niin viestijän kuin viestin itsensä vakuuttavuuden kannalta, ja tutkimus osoittaa tässä yhteydessä käytettävän huomattavasti enemmän viestijän vakuuttavuutta rakentavia keinoja. Retorisista keinoista osallistavimmiksi osoittautuvat selkeästi puhujakategorioiden käyttö, liittoutumisasteen säätely ja omista intresseistä etäännyttäminen.