Health Care Professionals’ Knowledge and Attitudes Regarding Patient Safety and Skills for Safe Patient Care

Abstract

Tämän tutkimuksen kokonaistarkoituksena oli kuvata terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuutta koskevaa tietoa, asenteita ja taitoja ja selittää niiden yhteyksiä. Tavoitteena oli tunnistaa tämänhetkinen tieto ja miten tieto, asenteet ja taidot ovat yhteydessä, jotta meillä olisi syvällinen perusta parantaa terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuutta koskevia tietoja, asenteita ja taitoja.

Koko tutkimusprosessi kesti 2012 - 2015 ja se oli kaksivaiheinen. Vaiheena I oli laadullinen systemaattinen kirjallisuuskatsaus pohjautuen 18 artikkeliin, joissa tarkasteltiin terveydenhuoltohenkilöstön tietoa, asenteita ja taitoja potilasturvallisuudesta. Vaiheessa II tehtiin määrällinen kuvaileva empiirinen poikkileikkaustutkimus kolmessa alueellisessa sairaalassa Liettuassa. Tutkimus koski koko terveydenhuoltohenkilöstöä (n=1082) joka työskenteli aikuispotilaiden kanssa.

Yleisesti todeten, terveydenhuoltohenkilöstöllä oli matala tiedontaso potilasturvallisuudesta, mutta henkilöillä oli positiiviset asenteet ja he ovat kompetentteja potilasturvallisuutta koskevilta taidoiltaan. Terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuutta koskeva tieto, asenteet ja taidot osoittivat olevan positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä taustamuuttujiin, kuten koulutukseen, työskentelyn pituuteen omalla erityisalueella tai työskentelyn pituuteen ylipäätään ja potilasturvallisuutta koskevaan tietoon, mikä oli saatu joko ammatillisen tai täydennyskoulutuksen aikana. Myös tilastollisesti merkitseviä eroja oli terveydenhuoltohenkilöstön tiedoissa, asenteissa ja taidoissa potilasturvallisuudesta ammattiryhmittäin, sairaaloittain ja osastoittain tarkastellen ja myös yhteydessä viimeisen vuoden aikana raportoituihin potilasturvallisuutta koskeviin haittatapahtumiin.

Empiirisen tutkimuksen tulosten mukaan terveydenhuoltohenkilöstön potilasturvallisuutta koskeva tieto oli positiivisesti yhteydessä kaikkiin tässä arvioinnissa olleisiin asenteiden ja taitojen osa-alueisiin, joten tutkimukselle asetettu hypoteesi sai vahvistusta.

Tämän tutkimuksen päätelmät kohdentuvat käytäntöön, johtamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Tutkimustulosten perusteella on ilmeistä, että jotkut parannukset ovat tarpeen ja tutkijoiden, sairaalan johtajien, lääkäreiden, sairaanhoitajien ja lähihoitajien tulisi kaikkien olla mukana kehittämässä tätä tärkeää aluetta, potilasturvallisuutta. Erityisesti potilasturvallisuutta koskevia taitoja ja tietoja olisi parannettava ammatillisen koulutuksen avulla. Nykyiset opetussuunnitelmat olisi tarpeen arvioida ja sisällyttää potilasturvallisuutta koskevat aiheet tarvittaessa. Sekä ammatillisessa että täydennyskoulutuksessa toimivien opettajien tulisi keskittyä opettamaan näyttöön pohjautuvaa käytäntöä ja moniammatillisuutta, jotta kehitetään terveydenhuoltohenkilöstön taitoja työskennellä koordinoituna tiiminä potilasturvallisuuden varmentamiseksi. Myös täydennyskoulutuksessa käsiteltävien aiheiden tulisi kohdentua enemmän potilasturvallisuusaiheisiin. Täydennyskoulutuksen ja johtamisen säädöksiä tarkasteltaessa olisi kiinnitettävä huomiota niiden edistävän potilasturvallisuutta. Jatkossa tarvitaan tutkimusta kohdentuen terveydenhuoltohenkilöstön spesifisiin potilasturvallisuutta koskeviin tietoihin ja taitoihin. Tässä tutkimuksessa yhdistetään aikaisempaa tutkimustietoa ja empiiristä alueellista tietoa ja siten tutkimus tuo uutta tärkeää tietoa evidenssiin, terveydenhuoltohenkilöstön yleisestä tiedosta, asenteista ja taidoista potilasturvallisuudesta ja lisää arvokasta tietoa tästä tutkimusalueesta. Tärkeää on, että käytännön näkökulmasta tarkastellen tutkimus luo pohjan, jonka avulla sairaaloiden johtajat voivat kehittää potilasturvallisuutta. Oppimisnäkökulmasta tarkastelleen kaikilla tähän tutkimukseen osallistuneilla terveydenhuollon ammattiryhmillä on aukkoja potilasturvallisuutta koskevissa tiedoissa, jolloin tämä haastaa johtajat luomaan henkilökunnalle mahdollisuuksia potilasturvallisuutta omalla työskentelyalueella koskevien tietojensa ja taitojensa päivittämiseen.

The overall purpose of this study was to describe the knowledge, attitudes and skills of health care professionals regarding patient safety, and to explain their relationships. The aim of the study was to uncover knowledge of the present situation and how knowledge, attitudes and skills are related, in order to have an advanced basis on which to improve the knowledge, attitudes and skills of health care professionals regarding patient safety.

The overall study process took place from 2012 to 2015 and was divided into two phases. In Phase 1, a qualitative systematic literature review of 18 articles concerning health care professionals’ knowledge, attitudes and skills regarding patient safety was undertaken. In Phase 2, a quantitative descriptive cross-sectional empirical study was conducted in three regional hospitals in Lithuania, involving all of the health care professionals (n=1082) who worked with adult patients.

Overall, it was seen that health care professionals have a low level of safety knowledge, but positive safety attitudes and they are competent regarding safety skills. The health care professionals’ safety knowledge, attitudes and skills showed several positive and negative associations with background factors such as their education, length of experience in their primary speciality or work experience in general, and the information they had received about patient safety during their vocational or continuing education. Also, significant differences were found in health care professionals’ knowledge, attitudes and skills regarding patient safety when comparing their profession, the results between hospitals and working units, and the incidents which were reported during the last year.

Based on this empirical study, health care professionals’ safety knowledge had significant positive associations with all of the safety attitudes and safety skills scales used in the evaluation, thus supporting the offered hypothesis.

This study offers implications for practice, management, education and research. Based on results, it can be seen that some improvements are needed, and that researchers, hospital managers, physicians, nurses and nurse assistants should be involved in developing this important area. Especially, safety skills and knowledge should be improved by way of vocational education, including an evaluation of current curriculums and the incorporation of patient safety issues in education programmes where needed. In both vocational and continuing education, educators should focus on evidence-based practice and include multi-professional learning in order to develop health care professionals’ skills to work as coordinated team to ensure patient safety. Also, in the continuing education setting the topics covered should give more focus to related patient safety issues. In continuing education and management practice, regulations should be considered which promote patient safety. Thus, further research is needed which is focused on specific areas related to health care professionals’ knowledge and skills related to patient safety. Based on existing knowledge drawn from previous studies and also the regional evidence offered in this dissertation, this study reveals new important information about health care professionals’ general knowledge, attitudes and skills regarding patient safety, and adds valuable information to the current research corpus. Importantly, from a practical perspective it offers a much needed foundation on which hospital managers can develop patient safety improvements. From a learning and informational perspective, all of the health care professional groups in this study had gaps in their knowledge of patient safety issues, and this challenges managers to create opportunities for the staff to update their knowledge and skills regarding patient safety in their working area.