Pääkaupunkiseudun venäjänkieliset yleisten kirjastojen käyttäjinä
Virpioja, Marina (2016)
2016
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605231640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605231640
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on tarkastella pääkaupunkiseudun venäjänkielisiä asukkaita kirjastonkäyttäjinä. Aihe valittiin etenkin sen ajankohtaisuuden vuoksi, sillä venäjänkieliset muodostavat Suomen toiseksi suurimman kielivähemmistön ja heidän määränsä kasvaa vuosittain tuhansilla henkilöillä. Vuoden 2014 tilastojen mukaan venäjää äidinkielenään puhuvia on Suomessa noin 70 000 ja heistä 40 % asuu pääkaupunkiseudulla. Venäjänkielisiä kirjastopalveluja pääkaupunkiseudulla tarjoavat yleiset kirjastot ja erityisesti Venäläinen kirjasto Espoon Leppävaarassa, Kansalliskirjaston Slaavilainen kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto sekä pienet erikoiskirjastot.
Muualla maailmassa maahanmuuttajien kirjastonkäyttöä on tutkittu paljon, mutta Suomessa tutkimus on jäänyt vähäiseksi varsinkin yksittäisten maahanmuuttajaryhmien osalta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty huhti-toukokuussa 2013 kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 153 Espoossa asuvaa venäjänkielistä peruskoulu- tai lukioikäisen lapsen vanhempaa ja vastausaktiivisuus on 53-61 % välillä. Kyselylomakkeen 11 kysymystä käsittelivät mm. kirjastonkäyttömääriä, lainattavan aineiston tyyppiä ja kieltä sekä ehdotuksia uusiksi kirjastopalveluiksi. Aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmistolla.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että venäjänkieliset ovat innokkaita kirjastonkäyttäjiä. Lähes 82 % ilmoitti käyttävänsä omaa lähikirjastoaan ja vain 18 % ei käytä kirjastoa ollenkaan. Kirjastonkäyttäjinä he ovat perinteisiä eli lainaavat paljon, mutta eivät vietä merkittävästi aikaa kirjastossa. Lainattava aineisto on pääasiassa aikuisten ja lasten kaunokirjallisuutta sekä oppimateriaaleja. Aineistoa lainataan sekä venäjäksi että suomeksi.
Vastaajat ovat hyvin tyytyväisiä kirjastojen tarjoamiin palveluihin ja kirjastopalveluja pitävät tärkeinä myös ne, jotka eivät käy kirjastossa. Vastaajia kiinnostaisi saada enemmän tietoa uutuuskirjoista ja kirjastojen järjestämistä tapahtumista.
Muualla maailmassa maahanmuuttajien kirjastonkäyttöä on tutkittu paljon, mutta Suomessa tutkimus on jäänyt vähäiseksi varsinkin yksittäisten maahanmuuttajaryhmien osalta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty huhti-toukokuussa 2013 kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 153 Espoossa asuvaa venäjänkielistä peruskoulu- tai lukioikäisen lapsen vanhempaa ja vastausaktiivisuus on 53-61 % välillä. Kyselylomakkeen 11 kysymystä käsittelivät mm. kirjastonkäyttömääriä, lainattavan aineiston tyyppiä ja kieltä sekä ehdotuksia uusiksi kirjastopalveluiksi. Aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmistolla.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että venäjänkieliset ovat innokkaita kirjastonkäyttäjiä. Lähes 82 % ilmoitti käyttävänsä omaa lähikirjastoaan ja vain 18 % ei käytä kirjastoa ollenkaan. Kirjastonkäyttäjinä he ovat perinteisiä eli lainaavat paljon, mutta eivät vietä merkittävästi aikaa kirjastossa. Lainattava aineisto on pääasiassa aikuisten ja lasten kaunokirjallisuutta sekä oppimateriaaleja. Aineistoa lainataan sekä venäjäksi että suomeksi.
Vastaajat ovat hyvin tyytyväisiä kirjastojen tarjoamiin palveluihin ja kirjastopalveluja pitävät tärkeinä myös ne, jotka eivät käy kirjastossa. Vastaajia kiinnostaisi saada enemmän tietoa uutuuskirjoista ja kirjastojen järjestämistä tapahtumista.