"Wie eine Auslandsreise" - Die Deutschlehrerausbildung an der Universität Tampere aus der Sicht von Lehramtsstudierenden

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Tampereen yliopistossa saksan aineenopettajan pedagogisia opintoja suorittavien opiskelijoiden näkemyksiä aineen opinnoista. Tutkimus on toteutettu haastattelututkimuksena, jossa osaa haastateltavista haastateltiin ryhmässä ja osaa yksilöhaastattelussa. Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastelen opettajan ammatissa tarvittavia ominaisuuksia ja kompetensseja sekä lyhyesti opettajaksi kehittymisen taustoja. Tämän jälkeen käsittelen saksan kielen ja kulttuurin opintojen rakennetta Tampereen yliopistossa sekä aineen opetussuunnitelmassa tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia.

Tutkimuksen empiirisessä osassa selvennetään haastateltavien vastausten avulla heidän näkemyksiään opinnoista sekä niiden vaikutuksesta aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa pidettyihin harjoitustunteihin. Tarkoituksena oli saada selville, miten opiskelijoiden mielestä aikaisemmin suoritetut aineen opinnot tukevat aineenopettajan pedagogisia opintoja. Vaatimuksena aineenopettajan pedagogisiin opintoihin pääsyyn opiskelijoiden on tullut suorittaa pääaineensa perus- ja aineopinnot ja tämä on nähty riittävänä näyttönä oman oppiaineen osaamisesta. Myös haastatellut opiskelijat jaottelevat aineen opinnot ja pedagogiset opinnot selkeästi kahtia niiden tehtävien perusteella: aineen opintojen tehtävänä on huolehtia riittävän kielitaidon ja oppiaineksen osaamisesta, kun taas pedagogisten opintojen tehtävänä on valmistaa opettajan ammattiin.

Opiskelijat ovat lähtökohtaisesti tyytyväisiä omaan kielitaitoonsa eivätkä he pitämillään harjoitustunneilla kokeneet saksan käyttämistä ongelmaksi. Tähän vaikutti monilla haastateltavilla saksankielisessä maassa vietetty aika. Kielen käyttämistä enemmän haasteita tuotti oppiaineksen opettaminen ja välittäminen oppilaille. Haastavia osa-alueita olivat etenkin kielioppi sekä erilaisten kulttuuristen osa-alueiden opettaminen. Aineen opinnoissa järjestettävät kurssit eivät opiskelijoiden mielestä valmista juurikaan kielen opettamiseen, vaan esimerkiksi kielioppikursseilla asioita käsitellään sellaisesta näkökulmasta, jota opiskelijat eivät pääse hyödyntämään opettaessaan kieltä. Osa haastateltavista kokee, että tulevia aineenopettajia ei oteta huomioon aineen opinnoissa ja kaikki vastuu opettajien kouluttamisesta on pedagogisilla opinnoilla. Opiskelijat toivovat, että aineen kursseilla käsiteltäisiin opettamiseen liittyviä aiheita jo ennen pedagogisia opintoja. Osa haastatelluista kuvaili pedagogisia opintoja täysin toisena maailmana verrattuna aineen opintoihin ja ennen niitä osalle opiskelijoista oli epäselvää, minkälaisia taitoja ja valmiuksia pedagogisissa opinnoissa tarvitaan. Tulevat aineen opettajat opiskelevat lähes kaikki kurssit ennen pedagogisia opintoja yhdessä muille aloille suuntautuvien saksan opiskelijoiden kanssa. Tähän viitaten osa opiskelijoista näki aineen opintojen antavan yleisiä perusvalmiuksia, joita opiskelijat voivat hyödyntää muuttavassa työelämässä. Oman haasteensa kurssien järjestämiselle tuo yliopiston tiukka taloustilanne, joka mahdollistaa vain mahdollisimman monia opiskelijoita koskevien kurssien järjestämisen. Tämä tarkoittaa, että kursseja, joille osallistuvat pelkästään opettajaksi suuntautuvat opiskelijat ei pystytä järjestämään samaan tapaan kuin ennen.