"Globaalista paikalliseen, riippuvaisuuksista kasvavaan omavaraisuuteen ja riskinotosta haavoittumattomuuteen" : Laadullinen sisällönanalyysi kohtuutaloudesta institutionaalisena muutoksena ja tulevaisuuspuheenvuorona Suomessa
Hatakka, Aino (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605231629
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605231629
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kasvutalouden ja ympäristön kantokyvyn väliseen ristiriitaan kiinnittyvää kohtuutalous-keskustelua Suomessa. Sen juuret juontuvat kansainvälisen degrowth-käsitteen ympärille muodostuneeseen kasvukritiikkiin, joka on rantautunut Suomeen etenkin vuodesta 2010 lähtien. Tutkimuksessa tuodaan esille millaista institutionaalista muutosta kohtuutalous-keskustelussa kuvataan. Tarkemmin keskitytään muutoksen jäsentymiseen yhteiskunnan eri institutionaalisilla tasoilla sekä toivottavien ja ei-toivottavien muutosten tunnistamiseen. Lisäksi tarkastellaan millaista tulevaisuuskuvaa aineistossa Suomelle tuotetaan.
Aineiston muodostaa vuonna 2010 kohtuutalousaktiivien Marko Ulvilan ja Jarna Pasasen kirjoittama Vihreä uusjako - Fossiilikapitalismista vapauteen, joka on keskeinen suomeksi kirjoitettu kokonaisvaltaisesti kohtuutaloutta käsittelevä teos. Analyysimenetelmänä käytetään teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kokoaa yhteen eri alojen instituutioteorioita muodostaen kolme institutionaalista ulottuvuutta: regulatiivinen, normatiivinen ja kulttuuris-kognitiivinen. Institutionaalista muutosta kuvataan näiden ulottuvuuksien kautta. Lisäksi tutkimuksessa tehdään havaintoja tukeutuen tulevaisuudentutkimukseen ja laajempana yhteiskunnallisena teoriana esitellään sosioteknisen järjestelmän teoriaa.
Keskeisenä tuloksena todetaan, että institutionaalisen muutoksen kuvaus keskittyy aineistossa pääasiassa nyky-yhteiskunnan kritiikkiin. Regulatiivisesta näkökulmasta kritiikki kohdistuu pääoman kasvattamista ja kulutusta palkitsevaan talouskasvua tukevaan institutionaaliseen "kehään", joka tekee poikkeavasta käyttäytymisestä epäedullista. Lisäksi kritisoidaan rakenteita, jotka mahdollistavat vastuu- ja omistussuhteiden häivyttämistä. Normatiivisesta näkökulmasta kritiikki keskittyy taloudellisten arvojen hallitsevuuteen suhteessa muihin yhteiskunnallisiin arvoihin, sekä yhteiskunnallisten roolien kaksijakoisuuteen. Kulttuuris-kognitiivisesta näkökulmasta esitetään kritiikkiä kulutuskulttuuria, talouskäsitystä sekä riippuvuussuhteita korostavaa maailmankuvaa kohtaan. Kritiikin lisäksi tutkimustuloksena esitetään aineistosta koottu, toivottavaa institutionaalista muutosta kuvaava tulevaisuuskuva. Tulevaisuuskuva on muodoltaan utopia - kuvaus tasa-arvoisesta, kohtuutta korostavasta ja omaehtoisesta yhteiskunnasta, jossa nyky-yhteiskunnan ongelmat on ratkaistu.
Kohtuutalous-keskustelussa kuvataan monimuotoista yhteiskunnallista muutosta, joka mahdollistuu yhteiskunnassa instituutioiden, sosio-teknisten järjestelmien sekä toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Ulvilan ja Pasasen teos herättää lukijan ymmärtämään tätä monimutkaisuutta ja kasvattaa lukijan mielikuvitusta vaihtoehtoisten institutionaalisten tulevaisuuksien suhteen. Teos ei kuitenkaan luo selkeää tienviittaa sille, miten kohtuutalouden muutos voisi syntyä. Tämä luo kiinnostuksen jatkotutkimukselle, jossa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen osallistavia menetelmiä, kuten tulevaisuusverstas-työskentelyä.
Aineiston muodostaa vuonna 2010 kohtuutalousaktiivien Marko Ulvilan ja Jarna Pasasen kirjoittama Vihreä uusjako - Fossiilikapitalismista vapauteen, joka on keskeinen suomeksi kirjoitettu kokonaisvaltaisesti kohtuutaloutta käsittelevä teos. Analyysimenetelmänä käytetään teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kokoaa yhteen eri alojen instituutioteorioita muodostaen kolme institutionaalista ulottuvuutta: regulatiivinen, normatiivinen ja kulttuuris-kognitiivinen. Institutionaalista muutosta kuvataan näiden ulottuvuuksien kautta. Lisäksi tutkimuksessa tehdään havaintoja tukeutuen tulevaisuudentutkimukseen ja laajempana yhteiskunnallisena teoriana esitellään sosioteknisen järjestelmän teoriaa.
Keskeisenä tuloksena todetaan, että institutionaalisen muutoksen kuvaus keskittyy aineistossa pääasiassa nyky-yhteiskunnan kritiikkiin. Regulatiivisesta näkökulmasta kritiikki kohdistuu pääoman kasvattamista ja kulutusta palkitsevaan talouskasvua tukevaan institutionaaliseen "kehään", joka tekee poikkeavasta käyttäytymisestä epäedullista. Lisäksi kritisoidaan rakenteita, jotka mahdollistavat vastuu- ja omistussuhteiden häivyttämistä. Normatiivisesta näkökulmasta kritiikki keskittyy taloudellisten arvojen hallitsevuuteen suhteessa muihin yhteiskunnallisiin arvoihin, sekä yhteiskunnallisten roolien kaksijakoisuuteen. Kulttuuris-kognitiivisesta näkökulmasta esitetään kritiikkiä kulutuskulttuuria, talouskäsitystä sekä riippuvuussuhteita korostavaa maailmankuvaa kohtaan. Kritiikin lisäksi tutkimustuloksena esitetään aineistosta koottu, toivottavaa institutionaalista muutosta kuvaava tulevaisuuskuva. Tulevaisuuskuva on muodoltaan utopia - kuvaus tasa-arvoisesta, kohtuutta korostavasta ja omaehtoisesta yhteiskunnasta, jossa nyky-yhteiskunnan ongelmat on ratkaistu.
Kohtuutalous-keskustelussa kuvataan monimuotoista yhteiskunnallista muutosta, joka mahdollistuu yhteiskunnassa instituutioiden, sosio-teknisten järjestelmien sekä toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Ulvilan ja Pasasen teos herättää lukijan ymmärtämään tätä monimutkaisuutta ja kasvattaa lukijan mielikuvitusta vaihtoehtoisten institutionaalisten tulevaisuuksien suhteen. Teos ei kuitenkaan luo selkeää tienviittaa sille, miten kohtuutalouden muutos voisi syntyä. Tämä luo kiinnostuksen jatkotutkimukselle, jossa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen osallistavia menetelmiä, kuten tulevaisuusverstas-työskentelyä.