Post-bronchiolitis lung function - Impulse oscillometry at preschool age after bronchiolitis in infancy

Abstract

Keuhkofunktioennuste imeväisenä sairastetun ilmatiehyttulehduksen jälkeen

Viruksen aiheuttama bronkioliitti eli ilmatiehyttulehdus on tyypillisimmillään laajoina epidemioina esiintyvä imeväisten alahengitystieinfektio, jonka yleisin aiheuttaja on RS-virus. Bronkioliitin taudinkuva vaihtelee lievästä flunssasta vakavaan hengitystukihoitoja vaativaan hengitysvaikeuteen. Bronkioliitti imeväisiällä on aiemmin yhdistetty astman kehittymiseen ja keuhkojen toimintahäiriöön.

Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin 103:n bronkioliitin vuoksi alle puolen vuoden iässä sairaalahoitoon joutuneen, aiemmin terveen lapsen keuhkojen toimintaa 5-7 vuoden iässä. Keuhkofunktioennusteeseen vaikuttavia tekijöitä kartoitettiin seurantatutkimuksen keinoin. Menetelmänä käytettiin impulssioskillometriaa, joka soveltuu erityisesti alle kouluikäisten hengitystoiminnan tutkimiseen.

Bronkioliitin aiheuttaja oli RS-virus 60%:ssa tapauksista. Esikouluiässä lapsista 20%:lla oli pienten hengitysteiden ahtautumiseen viittaava, poikkeava keuhkojen toimintakoelöydös, joka palautui lähes kaikilla normaaliksi keuhkoputkia avaavalla lääkityksellä. Keuhkofunktion alenema yhdistettiin IL-10-geenin monimuotoisuuteen. Lisäksi lihavuus esikouluiässä vaikutti impulssioskillometrialöydökseen, riippumatta astmasta.

Viral bronchiolitis is a common respiratory infection during infancy, but the severity of the disease varies greatly depending on inherited and environmental factors. Bronchiolitis in infancy has been associated with the risk of obstructive lung diseases. It is likely that the reduction in lung function seen in asthma or chronic obstructive pulmonary disease has its origin in early childhood, but scientific evidence on the reduction of lung function before school age is scarce in children with a history of bronchiolitis.

Healthy, term children with a hospitalisation due to bronchiolitis before the age of six months were enrolled and followed-up prospectively to the age of 5–7.5 years with aim of finding possible risk factors for lung dysfunction tested with impulse oscillometry (IOS). The virus aetiology of bronchiolitis was obtained from nasopharyngeal aspirates during hospitalisation, and was found to be predominated by respiratory syncytial virus (RSV) in 60% of the cases.

Of the 103 children with full data available, 20% had a pathological low lung function at baseline IOS and 16% showed abnormality in response to exercise or bronchodilation. Irreversible lung function pathology was seen in only one child. No significant differences were found in lung function or hyperreactivity results between bronchiolitis cases with different viral aetiologies. Baseline lung function did not show any associations with allergic rhinitis or skin prick test-positivity. The children with previous, remitted asthma showed the lowest lung function by reactance compared to children with current preschool asthma or without asthma and a subsequent wheezing history after bronchiolitis at the age of six to seven years. Some preliminary associations were found between interleukin-10- or toll like receptor-gene polymorphisms and lung function or hyperreactivity.

Our main results suggest that the reduction in lung function seen in children with a history of early viral bronchiolitis is characterised by obstruction of the small airways, which was mostly reversible with a bronchodilator, as assessed by IOS. In addition, obstructive findings in IOS may partly result from obesity at preschool age.