Turvallistettu pohjoinen? Diskurssianalyysi turvallistamisesta Suomen ja Norjan pohjoisilla alueilla
Vuopionperä, Helena (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605191620
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605191620
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee turvallistamista ja sen ilmenemistä Suomen ja Norjan pohjoisilla alueilla. Keskiössä on kaksi eri näkökulmaa: valtiolähtöinen ja yhteisölähtöinen näkökulma. Analyysi pohjautuu Suomen ja Norjan arktisiin strategioihin sekä Enontekiön että Storfjordin kunnasta kerättyihin yksilöhaastatteluihin, joiden avulla pyritään hahmottamaan yhteisönäkökulma. Valtiolähtöinen aineisto on vuosilta 2007-2013 ja haastattelumateriaali vuosilta 2014-2015.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisen teoriaan. Turvallistamisen teorian mukaan lähes mistä tahansa asiasta voidaan tehdä turvallisuuskysymys puheaktin avulla. Teoreettisessa viitekehyksessä huomioidaan kuitenkin myös sosiaalisen konstruktivismin periaatteet sekä perinteisen ja laaja-alaisen turvallisuuskäsityksen muotoutuminen. Metodologisena valintana tutkielmassa toimii diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin avulla pyritään primääriaineistosta hahmottamaan puhetapoja, jotka ilmentävät turvallistamisen prosessia sekä diskursseille ominaisia säännönmukaisuuksia.
Analyysin pohjalta oli havaittavissa useita turvallistamisen prosesseja. Turvallistetut uhkat vaihtelivat sektoreittain, keskittyen esimerkiksi ympäristösektorille, sotilaalliselle sektorille ja yhteiskunnalliselle sektorille. Maiden välisissä turvallistamisen tavoissa oli huomattavissa eroja, kuten esimerkiksi se, että Norjan diskursseissa heijastui vahvasti puolustuspoliittinen puhetyyli Suomen pyrkiessä diplomaattisempaan lähestymistapaan. Diskursseissa oli hahmotettavissa valtarakenteita ja poliittisia viestejä. Molemmat maat korostivat ympäristösektorille laskettavien uhkien merkitystä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisen teoriaan. Turvallistamisen teorian mukaan lähes mistä tahansa asiasta voidaan tehdä turvallisuuskysymys puheaktin avulla. Teoreettisessa viitekehyksessä huomioidaan kuitenkin myös sosiaalisen konstruktivismin periaatteet sekä perinteisen ja laaja-alaisen turvallisuuskäsityksen muotoutuminen. Metodologisena valintana tutkielmassa toimii diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin avulla pyritään primääriaineistosta hahmottamaan puhetapoja, jotka ilmentävät turvallistamisen prosessia sekä diskursseille ominaisia säännönmukaisuuksia.
Analyysin pohjalta oli havaittavissa useita turvallistamisen prosesseja. Turvallistetut uhkat vaihtelivat sektoreittain, keskittyen esimerkiksi ympäristösektorille, sotilaalliselle sektorille ja yhteiskunnalliselle sektorille. Maiden välisissä turvallistamisen tavoissa oli huomattavissa eroja, kuten esimerkiksi se, että Norjan diskursseissa heijastui vahvasti puolustuspoliittinen puhetyyli Suomen pyrkiessä diplomaattisempaan lähestymistapaan. Diskursseissa oli hahmotettavissa valtarakenteita ja poliittisia viestejä. Molemmat maat korostivat ympäristösektorille laskettavien uhkien merkitystä.