"Some Animals Are More Equal than Others" - A Posthumanist Reading of George Orwell's Animal Farm

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani George Orwellin romaania Animal Farm (1945) sen eläinhahmojen ja erityisesti lajien välisen tasa-arvon näkökulmasta. Vaikka teoksen päähenkilöt ovat eläimiä ja lähtökohta ihmisten ja eläinten välinen konflikti, kirjaa käsittelevä kritiikki ja tutkimus on lähes poikkeuksetta keskittynyt sen sisältämään poliittiseen symbolismiin. Tutkimukseni hypoteesi on, että kohdeteos kommentoi lajien välistä tasa-arvoa, eläinten kohtelua yhteiskunnassa sekä lajikeskustelussa esiintyvää ihmisen ja eläinten vastakkainasettelua. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millä tavoin teos käsittelee näitä asioita, ja selvittää voidaanko tarinaa pitää kannanottona lajien välisen tasa-arvon puolesta. Pyrin myös etsimään tekstistä esimerkkejä spesismistä eli lajisorrosta ja tarkastelemaan käsitelläänkö ilmiötä kriittisesti.

Käytän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä posthumanistista eläintutkimusta, jonka tavoitteena on luoda uudenlaista lajidiskurssia, joka pyrkii huomioimaan lajien välisen tasa-arvon ja poistamaan ihmisen erityisaseman muihin lajeihin nähden. Koska posthumanismi on vielä melko tuore suuntaus, alalle ei ole vielä muodostunut selkeitä kirjallisuudentutkimuksen käytänteitä tai metodeja. Siksi yhdistän tutkielmani analyysiosuudessa posthumanistisen eläintutkimuksen teoriaa poststrukturalistisen kirjallisuudentutkimuksen metodeihin. Näiden filosofioiden yhdisteleminen on luontevaa, sillä posthumanismia ja poststrukturalismia yhdistää kriittisyys humanistisia filosofioita kohtaan sekä pyrkimys paljastaa ja dekonstruoida tekstin ihmiskeskeisyys. Analyysissa tarkastelen miten tarina kuvaa lajien välisiä suhteita yleisesti, miten tarinan ihmishahmot suhtautuvat eläimiin ja kuinka eläinhahmot itse näkevät asemansa suhteessa ihmiseen ja muihin eläinlajeihin.

Tutkimuksessa selvisi, että kohdeteos ottaa kantaa lajien epätasa-arvoon kuvatessaan ihmisten ja eläinten välistä suhdetta sekä käsitellessään eläinten keskinäisiä suhteita. Erityisesti ihmisten tapoja omaksuneiden sikojen itsekeskeinen asenne ja syrjivä käytös muita eläimiä kohtaan oli helposti tulkittavissa spesismin kritiikiksi. Tarinan päättävä ihmisten ja sikojen yhteistyö puolestaan ottaa kantaa humanistiseen eläinoikeusajatteluun, jossa eläimen arvon määrittelee perinteisesti inhimillisinä pidetyt ominaisuudet, kuten älykkyys sekä lingvistiset ja kognitiiviset taidot. Posthumanistisesta näkökulmasta tarkasteltuna Animal Farm kommentoi kriittisesti humanististen filosofioiden ja perinteisen eläinoikeusaatteen ihmiskeskeisyyttä sekä siitä johtuvaa epäonnistumista aiemmissa yrityksissä parantaa eläinten asemaa yhteiskunnassa. Teosta aiemmin tutkineet kriitikot ovat harvoin huomioineet tekstissä esiintyviä eläinaiheita, mikä myös kertoo yhteiskunnassa vallitsevasta asenteesta eläimiä kohtaan.