Hulevesien hallinnan ohjauskeinojen ja toimintamallien kehittämisen mahdollisuudet - kohti kestävää hulevesien hallintaa
Åkerman, Maria (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605171591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605171591
Tiivistelmä
Lait maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muuttamisesta tulivat voimaan syyskuussa 2014. Muutosten myötä hulevesien hallinta ei ole enää vesihuoltoa, vaan hulevesien hallintaan sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun säännöksiä.Hulevesiä koskevat säädökset sisällytettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska kaavoituksen yhteydessä voidaan kehittää suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista hulevesien hallintaa. Vesihuoltolakiin jäi säädöksiä ainoastaan hulevesien viemäröinnistä.
Uudistuneen lainsäädännön tavoitteena on luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien edistäminen. Luonnonmukaisten hallintamenetelmien käyttöön otto on tärkeää, koska yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisää vettä läpäisemättömän pinnan määrää ja tämän lisäksi ilmastonmuutoksen oletetaan lisäävän rankkasateiden todennäköisyyttä ja intensiteettiä. Putkiviemäreiden mitoitus ja vanhojen viemäreiden saneeraaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ei useimmiten ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää, jolloin tarvitaan viemäröinnistä poikkeavia hulevesirakenteita.
Uudistuneen lainsäädännön mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan kokonaisuuden järjestämisestä asemakaava-alueella Lainsäädännössä on määritelty kunnalle tehtäviä, joista vastaavat tahot kunnan on ratkaistava. Kuntien tulee esimerkiksi päättää, huolehtiiko kunta vai vesihuoltolaitos hulevesien viemäröinnistä ja alkaako kunta periä maksuja hulevesien hallinnasta. Lainsäädännön muutosten myötä kunnissa on oivallinen tilaisuus kehittää hulevesien hallintaan liittyviä käytäntöjään. Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida, mitä eri tekijöitä kunnassa tulee ottaa huomioon, jotta hulevesien hallinta voidaan järjestää mahdollisimman juohevasti ja mitkä tekijät edistävät tai estävät kestävää hulevesien hallintaa. Lisäksi tavoitteenani on analysoida, mitä mahdollisia ristiriitoja eri toimijoiden näkemyksissä saattaa olla.
Kunnalle asetettujen tehtävien lisäksi uudistunut lainsäädäntö täsmentää kiinteistön omistajan tai haltijan ensisijaista velvollisuutta vastata hulevesien hallinnasta kiinteistöllään. Kunta voi ohjata kiinteistöjä hulevesien hallinnassa mm. normien, informaation ja mahdollisesti taloudellisen ohjauksen avulla. Kunnan käytäntöjen analysoinnin lisäksi tutkielmani tavoitteena on analysoida eri ohjauskeinojen mahdollisuuksia hulevesien hallinnan ohjaamisessa kestävämpään suuntaan.
Uudistuneen lainsäädännön tavoitteena on luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien edistäminen. Luonnonmukaisten hallintamenetelmien käyttöön otto on tärkeää, koska yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisää vettä läpäisemättömän pinnan määrää ja tämän lisäksi ilmastonmuutoksen oletetaan lisäävän rankkasateiden todennäköisyyttä ja intensiteettiä. Putkiviemäreiden mitoitus ja vanhojen viemäreiden saneeraaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ei useimmiten ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää, jolloin tarvitaan viemäröinnistä poikkeavia hulevesirakenteita.
Uudistuneen lainsäädännön mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan kokonaisuuden järjestämisestä asemakaava-alueella Lainsäädännössä on määritelty kunnalle tehtäviä, joista vastaavat tahot kunnan on ratkaistava. Kuntien tulee esimerkiksi päättää, huolehtiiko kunta vai vesihuoltolaitos hulevesien viemäröinnistä ja alkaako kunta periä maksuja hulevesien hallinnasta. Lainsäädännön muutosten myötä kunnissa on oivallinen tilaisuus kehittää hulevesien hallintaan liittyviä käytäntöjään. Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida, mitä eri tekijöitä kunnassa tulee ottaa huomioon, jotta hulevesien hallinta voidaan järjestää mahdollisimman juohevasti ja mitkä tekijät edistävät tai estävät kestävää hulevesien hallintaa. Lisäksi tavoitteenani on analysoida, mitä mahdollisia ristiriitoja eri toimijoiden näkemyksissä saattaa olla.
Kunnalle asetettujen tehtävien lisäksi uudistunut lainsäädäntö täsmentää kiinteistön omistajan tai haltijan ensisijaista velvollisuutta vastata hulevesien hallinnasta kiinteistöllään. Kunta voi ohjata kiinteistöjä hulevesien hallinnassa mm. normien, informaation ja mahdollisesti taloudellisen ohjauksen avulla. Kunnan käytäntöjen analysoinnin lisäksi tutkielmani tavoitteena on analysoida eri ohjauskeinojen mahdollisuuksia hulevesien hallinnan ohjaamisessa kestävämpään suuntaan.