Menestyjäblondi ja kouluampuja. Nuorten esittäminen Helsingin Sanomissa Sanomalehtiviikolla vuosina 1995-2013
Koivu, Outi (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605161575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605161575
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani nuorten esittämistä sanomalehdessä. Työni keskiössä on Suomen suurin seitsenpäiväinen sanomalehti Helsingin Sanomat. Mediakasvatuksessa ja journalismin tutkimuksessa on tehty paljon nuorten mediasuhteita ja mediankäyttöä koskevaa tutkimusta. Sen sijaan journalististen tekstien tutkimus on jäänyt vähälle huomiolle. Siksi tarvitaan tutkimustietoa siitä, miten nuoret näkyvät journalistisissa teksteissä.
Tarkastelen, missä määrin nuoret ovat esillä ja kuinka heitä esitetään Helsingin Sanomissa Sanomalehtiviikon aikana. Työni valottaa näin samalla sitä, miten Suomen kouluissa jo perinteeksi muodostunut Sanomalehtiviikko on kehittynyt, kun asiaa tarkastelee nuoria koskevan kirjoittelun suunnasta. Tutkimukseni on luonteeltaan empiirinen pitkittäistutkimus. Olen käynyt manuaalisesti läpi jokaisen parittomina vuosina aikavälillä 1995-2013 Sanomalehtiviikolla Helsingissä Sanomissa ilmestyneen lehden ja ratkaissut tämän läpikäynnin perusteella, mitkä jutut kuuluvat aineistooni. Aineistoni koostuu 983 jutusta, jotka viittaavat nuoriin. Varsinainen aineistoni ovat näiden juttujen otsikot. Erittelen aineistoani kahdella tavalla: määrällisellä sisällön erittelyllä ja laadullisemmalla aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Aineistoni kolmen ensimmäisen vuoden aikana Sanomalehtiviikkoon liittyviä juttuja ei ole merkitty Helsingin Sanomissa mitenkään. Oman logon Sanomalehtiviikko sai lehdessä vasta vuonna 2001, ja alusta asti se on erottanut Sanomalehtiviikkoon kuuluvat jutut lehden muusta aineistosta ja siten suunnannut lukijoiden huomion po. juttuihin.
Tutkimukseni perusteella uutinen on yleisin juttutyyppi, jossa nuoret ovat esillä. Vuosien varrella kuvien määrä ja juttutyyppien monipuolisuus ovat lisääntyneet. Juttujen otsikoissa nuoret esitetään useimmiten myönteisesti. Nuoriin tosin viitataan vain harvoin otsikoissa: keskimäärin joka viidennessä. Otsikoissa nuoriin viitataan koulumaailmasta tutuilla termeillä sekä ikään ja sukupuoleen yhdistyvillä nimityksillä. Nuoria myös esitetään vähäisesti kuvissa: koko aineistoon kuuluvista kuvista nuoria esitti vain 16 prosenttia. Helsingin Sanomien uutisetusivun pääkuvaksi nuoret pääsivät ainoastaan kolme kertaa.
Tutkimuksessani jää avoimeksi, kuinka tietoisesti Helsingin Sanomat on pyrkinyt kehittämään Sanomalehtiviikkoa. Myös nuorten esittämistä juttuihin liittyvissä valokuvissa pitäisi tutkia vielä enemmän.
Tarkastelen, missä määrin nuoret ovat esillä ja kuinka heitä esitetään Helsingin Sanomissa Sanomalehtiviikon aikana. Työni valottaa näin samalla sitä, miten Suomen kouluissa jo perinteeksi muodostunut Sanomalehtiviikko on kehittynyt, kun asiaa tarkastelee nuoria koskevan kirjoittelun suunnasta. Tutkimukseni on luonteeltaan empiirinen pitkittäistutkimus. Olen käynyt manuaalisesti läpi jokaisen parittomina vuosina aikavälillä 1995-2013 Sanomalehtiviikolla Helsingissä Sanomissa ilmestyneen lehden ja ratkaissut tämän läpikäynnin perusteella, mitkä jutut kuuluvat aineistooni. Aineistoni koostuu 983 jutusta, jotka viittaavat nuoriin. Varsinainen aineistoni ovat näiden juttujen otsikot. Erittelen aineistoani kahdella tavalla: määrällisellä sisällön erittelyllä ja laadullisemmalla aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Aineistoni kolmen ensimmäisen vuoden aikana Sanomalehtiviikkoon liittyviä juttuja ei ole merkitty Helsingin Sanomissa mitenkään. Oman logon Sanomalehtiviikko sai lehdessä vasta vuonna 2001, ja alusta asti se on erottanut Sanomalehtiviikkoon kuuluvat jutut lehden muusta aineistosta ja siten suunnannut lukijoiden huomion po. juttuihin.
Tutkimukseni perusteella uutinen on yleisin juttutyyppi, jossa nuoret ovat esillä. Vuosien varrella kuvien määrä ja juttutyyppien monipuolisuus ovat lisääntyneet. Juttujen otsikoissa nuoret esitetään useimmiten myönteisesti. Nuoriin tosin viitataan vain harvoin otsikoissa: keskimäärin joka viidennessä. Otsikoissa nuoriin viitataan koulumaailmasta tutuilla termeillä sekä ikään ja sukupuoleen yhdistyvillä nimityksillä. Nuoria myös esitetään vähäisesti kuvissa: koko aineistoon kuuluvista kuvista nuoria esitti vain 16 prosenttia. Helsingin Sanomien uutisetusivun pääkuvaksi nuoret pääsivät ainoastaan kolme kertaa.
Tutkimuksessani jää avoimeksi, kuinka tietoisesti Helsingin Sanomat on pyrkinyt kehittämään Sanomalehtiviikkoa. Myös nuorten esittämistä juttuihin liittyvissä valokuvissa pitäisi tutkia vielä enemmän.