Edunvalvontayrityksen palvelubrändi ja sen asemointi
Selin, David (2016)
Selin, David
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605111547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605111547
Tiivistelmä
Ikääntyneen väestön absoluuttinen ja suhteellinen määrä on kasvussa. Tämä yhdistettynä sosioekonomisten ongelmien paljouteen johtaa yhä kasvavaan edunvalvonnan tarpeeseen, mikä puolestaan heijastuu edunvalvontayritysten määrään. Koska edunvalvontapalvelun sisältö on hyvin tarkkaan laissa määrätty, jää hyvin asemoitu edunvalvontayrityksen palvelubrändi merkittäväksi kilpailijoista erottavaksi tekijäksi. Tämän tutkielman tarkoitus on kuvata ja analysoida edunvalvontayrityksen palvelubrändiä ja sen asemointia.
Edunvalvonta on luonteeltaan hyvin monitahoinen ja lailla säädelty toimiala. Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee ensin palvelubrändiä ja sen elementtejä. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan palvelubrändin asemointia. Tämän tutkielman lähtökohta on, että brändi asemoidaan brändi-identiteetin pohjalta. Brändi-identiteetti luo perustan, minkä avulla brändi voidaan asemoida onnistuneesti. Palvelubrändin asemointi on haastava toimenpide, mikä on vahvasti linkittynyt ympäristöön, työntekijöiden käyttäytymiseen sekä tietenkin itse palveluun.
Tutkimuksen toteutustapa oli kvalitatiivinen. Tutkimus alkoi fokusryhmähaastattelusta, jossa haastateltiin Pirkanmaan oikeusaputoimiston neljää edunvalvojaa. Haastattelun pohjalta suunniteltiin teemahaastattelurunko, jonka avulla haastateltiin yhtätoista edunvalvonnassa olevaa päämiestä Pirkanmaan alueella. Yksi haastatteluista oli parihaastattelu. Haastatteluun suostuvien päämiesten löytäminen jäi edellä mainittujen edunvalvojien vastuulle laillisista syistä. Nämä päämiesten teemahaastattelut muodostavat tutkimuksen empiirisen aineiston ytimen. Tutkimuksessa käytettiin sekä induktiivista että deduktiivista päättelyä pääpainon ollessa kuitenkin induktiivisella päättelyllä.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että edunvalvontayrityksen palvelubrändissä tärkeintä on luottamus ja tehokkuus sekä se, että brändätty palvelukohtaaminen toteutuu. Tärkein tutkimuksen tulos on kuitenkin sen pohjalta luotu uusi teoreettinen malli, joka kuvaa edunvalvontayrityksen palvelubrändin asemointia. Malli esittää selvästi keskeisimmät elementit, joita edunvalvontayrityksen pitää ottaa huomioon palvelubrändiään asemoidessa. Mallin selkeyttä lisää se, että elementtejä on painotettu suhteessa toisiinsa, jolloin lukijan on helppo ymmärtää, mitkä toimenpiteet ovat tärkeämpiä kuin toiset. Hyvin asemoitu edunvalvontayrityksen palvelubrändi voi parhaimmillaan johtaa brändisitoutuneisuuteen ja etenkin asiakastyytyväisyyteen.
Edunvalvonta on luonteeltaan hyvin monitahoinen ja lailla säädelty toimiala. Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee ensin palvelubrändiä ja sen elementtejä. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan palvelubrändin asemointia. Tämän tutkielman lähtökohta on, että brändi asemoidaan brändi-identiteetin pohjalta. Brändi-identiteetti luo perustan, minkä avulla brändi voidaan asemoida onnistuneesti. Palvelubrändin asemointi on haastava toimenpide, mikä on vahvasti linkittynyt ympäristöön, työntekijöiden käyttäytymiseen sekä tietenkin itse palveluun.
Tutkimuksen toteutustapa oli kvalitatiivinen. Tutkimus alkoi fokusryhmähaastattelusta, jossa haastateltiin Pirkanmaan oikeusaputoimiston neljää edunvalvojaa. Haastattelun pohjalta suunniteltiin teemahaastattelurunko, jonka avulla haastateltiin yhtätoista edunvalvonnassa olevaa päämiestä Pirkanmaan alueella. Yksi haastatteluista oli parihaastattelu. Haastatteluun suostuvien päämiesten löytäminen jäi edellä mainittujen edunvalvojien vastuulle laillisista syistä. Nämä päämiesten teemahaastattelut muodostavat tutkimuksen empiirisen aineiston ytimen. Tutkimuksessa käytettiin sekä induktiivista että deduktiivista päättelyä pääpainon ollessa kuitenkin induktiivisella päättelyllä.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että edunvalvontayrityksen palvelubrändissä tärkeintä on luottamus ja tehokkuus sekä se, että brändätty palvelukohtaaminen toteutuu. Tärkein tutkimuksen tulos on kuitenkin sen pohjalta luotu uusi teoreettinen malli, joka kuvaa edunvalvontayrityksen palvelubrändin asemointia. Malli esittää selvästi keskeisimmät elementit, joita edunvalvontayrityksen pitää ottaa huomioon palvelubrändiään asemoidessa. Mallin selkeyttä lisää se, että elementtejä on painotettu suhteessa toisiinsa, jolloin lukijan on helppo ymmärtää, mitkä toimenpiteet ovat tärkeämpiä kuin toiset. Hyvin asemoitu edunvalvontayrityksen palvelubrändi voi parhaimmillaan johtaa brändisitoutuneisuuteen ja etenkin asiakastyytyväisyyteen.